Kesällä kanoottipurjehdusretken yhteydessä pääsin testaamaan riippumattoani suomalaisissa kesäolosuhteissa. Samalla saatoin summata yhteen kokemuksiani riippumaton käytöstä ja mukavuudesta retkikäytössä. Sää reissulla oli melko normaali suomalainen. Päivisin oli lämmintä (ei hellettä), ensimmäisenä päivänä satoi ja kirkkaina öinä lämpötila laski melko alas.

Tässä kokemukseni riippumatosta tiivistettynä:

  1. Riippumatossa nukkuminen on varsin mukavaa kun siihen ensin on hieman totutellut. Asento matossa on mukava. Koska matossa maataan hieman poikittain verrattuna maton omaan linjaan, ei asento ole läheskään niin notkoselkäinen, kuin ennakolta voisi olettaa. Matto tukee selkää ja niskaa melko tasaisesti, joten ainakaan minulla ei niska ja selkä kipeydy yhtä helposti kuin kovalla makuualustalla.
  2. Riippumattoon kapuaminen ja siitä pois tuleminen on helppoa pohjan kautta. Pohjassa oleva kulkuaukko on yksinkertaisuudessaan lähes nerokas. Sen sijaan vaatteiden riisuminen ja lisääminen on lähes mahdotonta matossa ollessa, joten ennen mattoon kapuamista on hyvä varustautua oikeilla vaatteilla.
  3. Normaali sadekatos on riittävä suojamaan maton sateelta. Ainakin, kun mattoa ei ripusta liian tuuliseen paikkaan. Itselläni ei kosteutta ole tullut mattoon sisään. Sen sijaan maton ja välipohjan väliin pakkaa jostain kertymään kosteutta, minkä alkuperä ainakin minulle on jäänyt arvoitukseksi.
  4. Talvivarustus mahdollistaa riippumaton käytön jopa talvipakkasilla. Omien kokemuksieni mukaan on kaksoispohja ja vaahtomuovipatja riippumaton pohjalla välttämättömiä myös Suomen kesässä kylminä öinä, jotta ei palelisi kohdista, joissa makuupussi painuu kasaan riippumaton pohjalla. Tällä varustuksella matossa pärjää yöpyä ihan erinomaisesti samalla makuupussilla kuin muutenkin. Sen sijaan hyttysverkon päälle tulevaa kangasta ei tarvitse kesäoloissa. Tälläkin varustuksella riippumatto painaa vähemmän kuin vastaava vaellusteltta ja makuualusta.
  5. Riippumaton pystys ja pakkaaminen ovat kohtuullisen helppoja toimenpiteitä. Vaahtomuovipatjalle teetin (ompelutaitoisella äidilläni) kuitenkin suuremman pussin pakkaamisen helpottamiseksi. Riippumaton heikoksi kohdaksi on osoittautuneet ns. puunhalaajat, jotka virttyvät helposti riippumattoa kiristäessä. Minulla niistä oli osa kuiduista selvästi mennyt poikki jo noin kymmenen käyttökerran jälkeen. Kiristäessä on myös syytä varoa vetämästä vahvaa kevlar-narua liian nopeasti ja voimakkaasti lenkkien läpi. Ehkä jatkossa vaihdankin ne metallilenkkeihin, jotka kiinnitän puuhun tavallisilla irtohihnoilla.

Loppukaneettina voin todeta riippumaton jatkossa korvaavan minulla teltan retkeillessäni olosuhteissa, joissa voin löytää puut joiden varaan maton voi ripustaa.