Kesän lopulla teimme Aamun ja Pippurin kanssa melontaretken Oulankajoelle, Kuusamoon. Vuokrasimme kanootit Erä-sudelta helpolle perhemelontareitille Savinalammelta Jäkälämutkaan. Tavallisimmin matkaan käytetään aikaa 2 päivää, mutta me emme halunneet pitää kiirettä. Päätimme käyttää aikaa myös retkeilyyn joen ympäristössä ja varasimme aikaa neljä päivää.
Pippuri ei jätä käyttämättä tilaisuutta mäenlaskuun.
Jo heti Savinalammen autiotuvalla pidimme lounastauon ja samalla kävimme ihastelemassa Oulangan kanjonin jylhiä maisemia. Siitä jatkoimme matkaa Taivalkönkäälle, missä nostimme kanootin vetotietä kosken alle ja pystytimme ensimmäisen leirin siihen. Illalla kiertelimme ihastelemassa ja kuvaamassa koskea.
Oulangan kanjonin maisemissa.
Seuraavan päivänä meloimme Luontokeskukselle, missä meillä oli sovittuna autokyyti Kiutakönkään ohitse. Matkalla poikkesimme Aventojoella, jota meloimme ylävirtaan niin pitkälle kuin pystyimme ja palasimme siitä takaisin. Kävimme myös ihastelemassa Oulankajoen upeita rantaniittyjä ja vanhoja heinälatoja matkan varrella. Autokyydin jälkeen meloimme joen toiselle puolen ja jäimme yötä Kiutakönkään leiripaikalle. Kävimme illasta vielä ihastelemassa koskea.
Joki levenee järviksi.
Seuraavana aamuna kiersimme Hiiden hurmos -luontopolun, minkä jälkeen laskimme jokea alas. Merenojan leiripaikalla pidimme lounastauon. Aikomuksenamme oli pysähtyä Putaankönkäällä, mutta en tunnistanut paikkaa kanootista ja meloimme siitä ohi. Hyödynsimme mahdollisuutta pysähtyä joen vastakkaisella puolella, joten rantauduimme Ansakämppää vastapäätä olevalle Nurmisaaren nuotiopaikalle. Aamu hyödynsi upeita hiekkarantoja uimiseen. Illaksi meloimme Sirkkapuron leiripaikalle, missä olikin upea, laaja hiekkaranta.
Kiutakönkään nuotiopaikka.
Viimeisenä päivänä teimme aamukävelyn vanhaa hevostietä pitkin Kulmakkopuron leiripaikalle ja takaisin. Tiepohja oli pengerretty rinteeseen, mutta käytön puutteesta se oli jo hieman metsittynyt. Aamukävelyn jälkeen jatkoimme jokea alavirtaan. Alaniemellä pidimme pitkän lounastauon, millä Aamu kävi uimassa. Tästä olikin enää lyhyt matka Jäkälämutkaan, mistä meidät ja pari muuta melontaporukkaa tultiin hakemaan.
Oulangan korkeita hiekkatörmiä.
Pippuri viihtyi hyvin kanootissa. Autosta päästyä se heti hyppäsi kanoottiin odottamaan, että kanootti kannettaisiin rantaan ja vesille. Etenkin jyrkän mäen lasku parkkipaikalta rantaan oli sille hauska. Kanootissa se vietti aikaansa meidän tavaroiden päällä välillä nukkuen välillä katsellen ympärilleen. Kanootista oli hyvä seurata eläimiä joella ja rannoilla: isokoskeloita ja poroja.
Yöksi kokeilimme villapaitaa Pippurille.
Pitkästä aikaa olin ottanut keittimeksi perinteisen sinolitrangian. Halusin testailla sitä, miten sen kanssa sujuisi sämpylöiden tai suklaamuffinssien leipominen, jotta osaisin opastaa oppilaitani syksyn vaelluksella.
Suklaamuffinssit paistumassa.
Liikkuminen kanootilla toi oman näkökulmansa jokimaisemiin. Olin kulkenut tämän osan Karhunkierrosta jo useasti jalkaisin. Kanootilla pääsin näkemään niitä maisemia, joiden ohitse kävelypolku kulkee kaukana rannasta. Kanootilla saatoin rantautua joen molemmille puolelle ja tutusta myös vastakkaisen puolen maisemiin.
Pippuri lepäilli varusteiden päällä.
Oulanka on maisemiltaan monipuolinen joki. Alkumatkasta rannat ovat korkeita kallioita ja kauempana siintää korkeita vaaroja. Kiutakönkään jälkeen rantakalliot vaihtuvat korkeisiin hiekkatörmiin, joiden ohitse joki mutkittelee. Vähitellen hiekkatörmätkin madaltuvat ja joen mutkat muuttuvat laajoiksi, upeiksi hiekkarannoiksi.
Alaosan laajoja hiekkarantoja.
Vaikeita koskia reitille osui kaksi, joiden laskemista tarvinnut edes miettiä. Taivalkönkään ohitse nostimme kanootin itse ja Kiutakönkään ohitse pääsimme vuokrafirman autolla. Reitti oli varsin onnistunut perhemelontareitiksi. Muutama vauhdikkaampi virtapaikka matkalla oli noiden kahden kosken lisäksi, mutta niiden laskeminen ei tuottanut mitään vaikeuksia.
Sirkkapuron nuotiopaikka.
Hieman tunnelmaa kuitenkin häiritsi se, että juuri tuo kanootin siirtopalvelu ja nouto Jäkälämutkasta vaativat matkan aikatauluttamista. Turhan monesti joutui kellosta seuraamaan, että olisi oikeaan aikaan sovitussa paikassa.
Poroja.
Vastaa