Valtion ylläpitämät yhteysalukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden käydä ulkosaaristossa päiväseltään. Valitettavan harvoin olen vaan sitä hyödyntänyt. Utön reittialueella liikennöivä Baldur tekee kaksi edestakaista matkaa viikossa Nauvon Pänäisistä: maanantaisin ja keskiviikkoisin. Valitsin keskiviikon lähtöpäiväksi, koska maanantain vuoro olisi edellyttänyt turhan aikaista herätystä. Maanantain sääkään ei olisi retkeä suosinut.

Mahdollisia saaria olisi käytännössä ollut neljä. Näistä Utö ja Jurmo karsiutuivat pois, sillä aika saaressa olisi käynyt kovin vähäiseksi. Nötössä olisin ehtinyt olla pisimpään perillä, mutta kävelymatka parhaille kuvauspaikoille olisi ollut pitkähkö, rannat tiiviisti mökkien täyttämiä ja olinhan siellä juuri vieraillut.

Österviken.

Aspön kylä.

Aspö sen sijaan on mitä sopivin saari tällaiselle päivä pistäytymiselle. Saareen tutustumiseen jää viitisen tuntia aikaa riippuen hieman siitä, poikkeaako lautta paluumatkalla Jurmossa. Saari on pieni, joten viidessä tunnissa ehtii kierrellä sen kauneimmilla paikoilla kattavasti. Ja saari on erittäin kaunis. Asutus keskittyy vanhaan kylämiljööseen ja saaren muille rannoille on rakennettu vain muutama kesämökki ja nekin niin, etteivät pilaa maisemaa laajalti. Saaren kirkko on sijainniltaan varmasti yksi Suomen kauneimpia, ellei kaunein.

Träskesudden ja Torskarhamn.

Träskesudden.

Träskesudden.

Koko päivän retki tästä kuitenkin kehkeytyi. Lauttamatka kesti reilut kaksituntia suuntaansa ja automatka Turusta Pärnäisten lauttarantaan vajaa kaksi tuntia suuntaansa. Joten kokonaisuutena aikaa kului yli 12 tuntia.

Kysyin Aamulta haluaisiko hän lähteä mukaan ja hän halusi, mutta Pippurin jätimme tällä kertaa kotiin. Lounaan söimme laivan ravintolassa, jonka lisäksi olimme varautuneet kunnon eväshetkeen saaressa. Kahdesti aiemmin olen poikennut Aspössä samalla tavalla, mutta kertaakaan en talvella.

Torskarhamn.

Torskarhamn.

Tavoitteenani oli kuvata talvisia maisemia ja avointa merta. Sää oli kuvausten kannalta täydellinen. Maanantaina oli lunta tullut kovan tuulen saattelemana ja täyttänyt kaikki kolot paikoitellen varsin syvästikin. Tiistain auringonpaiste oli sulattanut lunta kallioiden eteläreunoilta jonkun verran. Keskiviikko oli kaunis puolipilvinen ja vaihteleva sää.

Hummelnäs.

Tervalepikko.

Kylärannasta suuntasimme matkamme etelään kauniin Torskarhamnin lahden ympäristöön, missä oli mahdollisuus saada kuviin matalalta pilvien läpi kuultava aurinko. Sieltä siirryimme talvisen tervaleppälehdon läpi Västervikenin rannalle. Siitä sitten kallioiden yli hetkeksi saaren pohjoisranne, mistä sitten olikin jo aika kiiruhtaa kylän läpi satamaan, jotta emme myöhästyisi laivasta.

Saarella oli yllättävän huono kännykkäkuuluvuus. Puhelua varten piti nousta kalliolle soittamaan. Paluukyyti näet tulee tilata ennen laivan lähtöä Utöstä tai välittömästi sen jälkeen soittamalla laivaan.

Norrnäs.

Norrnäs.

Kappeli.

Lintuhavainnoista hienoin oli suopöllö, joka lähti aivan vierestämme lentoon pieneltä rantaniityltä. Kana- tai varpushaukka lensi saaren ohi turhan kaukaa varmaan lajimääritykseen. Sen lisäksi näimme lukuisia merikotkia, joista laivan ikkunasta yhden vanhan pariskunnan. Isokoskelot ja kyhmyjoutsenet olivat tavallisimpia vesilintuja. Saukon, metsäkauriin ja etenkin metsäjäniksen jälkiä saarella oli runsaasti. Kauriit olivat terveleppälehdossa kuoputtaneet saniaisen juuria esiin. Matkalla laivan ikkunasta näimme hylkeen sukeltelemassa laivan reitin sivussa.

Kyhmyjoutsen.

Kylälahdessa oli kyhmyjoutsen, mikä ei ollut erityisen arka. Sain sen kuvattua maisemakuvausobjektiivilla. (kinovastaavuus jotain 25 mm) Aina ei lintukuvaukseen tarvita pitkää objektiivia. Aamu paremmalla kamerallaan toki hoiti muilta osin reissun lintukuvauksen. Itse keskityin pitkälti maisemakuvaukseen, jonka tuloksiin olin kyllä tyytyväinen.