Linturetki Isoonkariin

Keväisin yrittäjä järjestää maksullisia linturetkiä Isonkarin majakkasaarille. Itseäni kiinnosti päästä kuvamaan lintuja kajakkia tukevammalta alukselta. Tiedossa oli, että Isossakarissa on Suomen parhaat olosuhteet riskilöiden kuvaamiseen ja jos onni olisi myötä niin matkalla voisi saada kuvatuksi myös ruokin ja merimetson. Kysyin Aamua mukaan ja hän oli kiinnostunut lähtemään mukaan. Oli retkessä vähän työasiaakin, kun halusin vähän vakoilla minkälaisia palveluja saaristossa on tarjolla liittyen luonnontuntemukseen.

Matkalla Isoonkariin kävimme katsomassa Uudenkaupungin edustalla olevaa suurta merimetsoyhdyskuntaa. Lintuja oli kyllä paikalla, mutta vene pysyi liian kaukana hyvien lähikuvien saamiseksi. Jokusen maisemallisen kuvan sain otetuksi. Ruokkiyhdyskunnan kohdalla oli vielä huonompaa tuuria matkassa, kun kalastajat virittelivät pyydystään aivan pesimäluodon viereen ja kaikki ruokit pysyivät piilossa. Joku yksittäinen yksilö näyttäytyi, mutta siitä oli turha yrittää saada minkäänlaista kuvaa. Jokunen haahka lekotteli kallioilla saapuessamme Isonkarin satamaan.

Satamaan saavuttuamme opastettu linturetki lähti kohti majakkasaarta. Oppaan mukaan sille ei kannattanut lähteä, jos mieli saada kuvatuksi riskilöitä. Myöhemmin iltapäivällä se ei olisi enää mahdollista lintujen ollessa merellä kalassa. Niinpä jäimme satamaan kuvaamaan riskilöitä, kalalokkeja ja lapintiiroja, joita satamassa oli helppoa kuvata, ehkä liiankin helppoa.

Aika hauskaa ja poikkeuksellista oli olla tilanteessa, missä koko ajan riitti kuvattavaa minne kameran suuntasi, vaikka olisi istunut samassa paikassa useamman tunnin. Linnut olivat tottuneita ihmisiin eivätkä juurikaan kiinnittäneet huomiota rauhallisesti toimivaan kuvaajaan.

Aikamme satamassa kuvattuamme lähdimme muiden perään majakalle lounaalle. Lounaan jälkeen kiipesimme majakkaan ihastelemaan maisemia. Majakasta oli hauska katsella alla lenteleviä lintuja. Rauhaksilleen palasimme majakalta satamaan, matkalla kävimme tarkastelemassa sodanaikaisia bunkkereita.

Satamassa kuvasimme vielä toistamiseen muutamia sinne jääneitä lintuja koettaen löytää niistä vielä uusia kuvakulmia. Haahka naaras hautoi aivan satamalaiturin tuntumassa, mutta sen suojaväri oli niin hyvä, ettemme meinanneet sitä havaita, vaikka se oli vain muutaman metrin päässä meistä.

Paluumatkalla sain muutaman kuvan haahkakoiraiden parvista lentämässä veden pintaa pitkin. Törmäpääskyjä emme havainneet, vaikka ajoimme yhdyskunnan ohi.

Kuvasin muistikorttini päivän aikana lähes täyteen eli vajaat 3000 raw-kuvaa, joiden käsittelyssä ja lajittelussa vierähtikin retken jälkeen tovi jos toinenkin. Noin 500 kuvaa meni heti kättelyssä roskiin teknisesti epäonnistuneina ja muutama sata kuvaa jäi säästöön onnistuneina, joista runsaat 50 kappaletta työstin valmiiksi. Tässä on nyt näytillä reissun parhaita kuvia.