![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2012\/11\/IMG_8426.jpg\")
<\/a><\/p>\nVaellukselle l\u00e4hdimme Mets\u00e4hallituksen palvelupisteen pihasta. Jakaannuimme kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joista toista l\u00e4hti vet\u00e4m\u00e4\u00e4n Kaitsu ja toista Jarkko, mihin min\u00e4kin l\u00e4hdin mukaan. Alkuun matka taittui tienvartta, mutta Laanilan kohdalla siirryimme Iso-Hangassel\u00e4n yli Tolosjoen rantaan. Matkalla Jarkko hieman testaili meid\u00e4n suunnistus- ja kartanlukutaitoja, mutta pystyin silti h\u00e4nen h\u00e4m\u00e4ysyrityksist\u00e4\u00e4n huolimatta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itseni kartalla.<\/p>\n
Tolosjoen rannassa yhytimme Kaitsun ryhm\u00e4n, joka selv\u00e4stikin meit\u00e4 h\u00e4m\u00e4t\u00e4kseen piileskeli joenvarren metsik\u00f6ss\u00e4. Rannassa Kaitsu esitteli eri tyylej\u00e4 turvalliseen joenylitykseen. Sen j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jokea pieniss\u00e4 muutaman hengen ryhmiss\u00e4. Joki ei t\u00e4st\u00e4 kohdasta ollut kovin syv\u00e4, ja sen olisi kumisaappailla helposti ylitt\u00e4nyt niit\u00e4 riisumatta. Nyt vaelsin vaelluskengill\u00e4, joten jouduin ne riisumaan. Kaitsun vaatimuksesta jokea ei saanut ylitt\u00e4\u00e4 paljain jaloin, vaan jouduin uhraamaan yhdet kuivat sukat, jotka ylityksen j\u00e4lkeen j\u00e4tin repun ulkopuolelle kuivumaan.<\/p>\n Turvallista joen ylityst\u00e4 Tolosjoella<\/p><\/div>\n Y\u00f6t\u00e4 menimme Kaitsun vakiopaikkaan, Saunaojan sivuhaaran p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevalle pienelle lammelle y\u00f6t\u00e4. Useimmat ryhm\u00e4st\u00e4 y\u00f6pyiv\u00e4t pareittain teltassa, itselleni olin ottanut mukaan riippumattoni. Olihan ajatuksenani ollut l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle kevyell\u00e4 repulla (alle 11 kg, mukaan lukien kamera ja jalusta).<\/p>\n Illalla Henri piti aivan loistavan opetustuokion puukon teroituksesta. H\u00e4n oli valmistanut jokaiselle oman pienen puukonteroitussetin, joka koostui eri vahvuisista hiekkapapereista ja nimikoidusta aluslevyst\u00e4. Ne oli kevytretkeilyn ideologiaan sopivasti pakattu tulitikkurasiaan, johon oli viel\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt tilaa riitt\u00e4v\u00e4sti varatikkuja varten. Puukot teroitettuina menimme nukkumaan.<\/p>\n Aamulla her\u00e4sin pari tuntia ennen muita ja k\u00e4vin hieman k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Saunaojassa oli aivan upean kirkasvetinen lampi jota k\u00e4vin ihastelemassa. Lammen rannassa oli my\u00f6s j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kullankaivajista. Aamulenkilt\u00e4ni palasin muiden her\u00e4illess\u00e4.<\/p>\n Aamupalan j\u00e4lkeen oli vuorossa oma tietoiskuni kevytretkeilyst\u00e4. Esittelin lyhyesti kevytretkeilyn periaatteita sek\u00e4 oman reppuni sis\u00e4ll\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitona opetin riippumaton ripustamisessa k\u00e4ytetyn solmun, jonka t\u00e4rkein ominaisuus on sen helppo avattavuus k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen. Loppukaneettina voi todeta olleen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sy minun n. 6 kilon perusvarustukseen (repun paino ilman ruokaa ja harrastusv\u00e4lineit\u00e4) ei viel\u00e4 edellyt\u00e4 ylet\u00f6nt\u00e4 asketismia tai kalliita varusteita.<\/p>\n Kaitsu ylitt\u00e4\u00e4 joen keng\u00e4t jalassa.<\/p><\/div>\n P\u00e4iv\u00e4n vaellukselle l\u00e4hdin Hennan vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n Kaitsun varmistaessa suunnistusta. Niinp\u00e4 sain kulkea rauhassa maisemia seuraillen, toki seurasin hieman my\u00f6s kartalta miss\u00e4 mentiin. Tavoitteenamme oli menn\u00e4 Kulmakurun k\u00e4rkeen Kalalammen kautta. Kalalampeen osuminen pelk\u00e4ll\u00e4 kompassisuunnalla oli hieman haastavaa, joten menimme hieman pohjoisesta ohi, mutta lammen pohjoispuoleisen suon kohdalla saattoi puiden v\u00e4list\u00e4 hieman n\u00e4hd\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n Kulmakurussa oli aikaa lounastauolle aikaa tunnin verran, jonka k\u00e4ytin risukeittimeni sytyttelyyn. Risukeitin ei mill\u00e4\u00e4n meinannut m\u00e4rill\u00e4 koivun risuilla ja tuohella sytty\u00e4. Onneksi Henri sai sen lopulta syttym\u00e4\u00e4n, jotta sain hieman l\u00e4mmint\u00e4 teet\u00e4 juodakseni \u2013 termari kun ei ollut kevyeen retkivarustukseeni mahtunut.<\/p>\n Kulmakurusta matka jatkui Satun suunnistaessa, kumpikaan ohjaajista ei l\u00e4htenyt mukaan, joten min\u00e4 otin hoitaakseni tuon suunnistuksen varmistelun. Reitti sin\u00e4ns\u00e4 oli suunnistuksellisesti helppo. Satun kanssa k\u00e4ytimme aikaa sen miettimiseen, ett\u00e4 menemmek\u00f6 reitill\u00e4 olevan Vaaran yli vai s\u00e4\u00e4stelemmek\u00f6 voimia kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen pohjoisesta, mik\u00e4 ehk\u00e4 olisi ollut paremmin Kaitsun opetuksen mukaista. Tuin t\u00e4ss\u00e4 Sadun p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 menn\u00e4 yli, koska se ei kuitenkaan ollut merkitt\u00e4v\u00e4sti raskaampi ja samalla saatoimme ihastella kauniita maisemia, jotka ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 aukenivat. Yksi retken parhaista maisemakuvistani syntyi juuri t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Illaksi saavuimme Hirvas-Niilan Aitavaaran pohjoispuolelle y\u00f6t\u00e4. Leirin pystytimme tiiviisti pienelle alalle ja ruuan teimme yhteisen sadekatoksen alla. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa my\u00f6s Maija liittyi seuraamme. Illan ohjelmaan kuului Jennin vet\u00e4m\u00e4 maataidesessio, jossa teimme ryhmiss\u00e4 omat lintuhahmomme leiripaikan viereen ja keksimme niille tarinan, miten ne kuvastavat juuri meid\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4mme.\u00a0 My\u00f6h\u00e4\u00e4n illasta jo kertaalleen lakannut sade alkoi uudestaan ja painuimme telttoihin melko varhain.<\/p>\n Jenni opastaa maataiteen saloihin<\/p><\/div>\n Seuraavana aamuna her\u00e4sin taas varhain. Aamupissalenkki p\u00e4\u00e4si ven\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n, kun ensin k\u00e4velin ohi leiripaikan ja jouduin leiripaikan vieress\u00e4 olevan valtavan kurun p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kuru suorastaan huusi minua tutustumaan itseens\u00e4 ja l\u00e4hdin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kuruun. Kurun maisemat lumosivat minut ja vaivoin sain palattua ajoissa valmistamaan aamiaista.<\/p>\n Aamiaisen erikoisuudeksi muodostuivat tuoreet s\u00e4mpyl\u00e4t, jotka Maija oli paistanut meille kaikille aamulla. Jo melontareissulla Maija oli luvannut esitell\u00e4 minulle miten retkikeittimell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n s\u00e4mpyl\u00f6it\u00e4 ja nyt niit\u00e4 oli sitten tarjolla. Edellisen\u00e4 iltana h\u00e4n oli tehnyt taikinan, antanut sen kohota makuupussissa yli y\u00f6n ja paistoi ne nyt aamulla. Ja t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 hyvi\u00e4 olivat.<\/p>\n Maija paistaa s\u00e4mpyl\u00f6it\u00e4 retkikeittimell\u00e4<\/p><\/div>\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vaellukset toteutimme siten, ett\u00e4 Kaitsu ja Jarkko vaelsivat omana ryhm\u00e4n\u00e4 ja me opiskelijat omina pienryhmin\u00e4mme. Itse osallistuin retriittiryhm\u00e4\u00e4n, jossa tarkoitus oli vaeltaa puhumatta. Etuk\u00e4teen sovimme kuitenkin tilanteet, joissa voi avata suunsa. Itse olisin ehk\u00e4 kaivannut, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tilanteita olisi ollut harvemmin, mutta kun olin lupautunut varmistamaan suunnistusta, oli vaikeaa olla aina hiljaakaan.<\/p>\n Lounastauon pidimme Tolosp\u00e4\u00e4n huipulla. Edellisest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 viisastuneena minulla oli nyt mukanani pari tervasoksaa keitint\u00e4ni varten, koska kuivaa polttopuuta tuskin olisi puuttomalta huiputa muuten l\u00f6ytynyt. Aamup\u00e4iv\u00e4n ryhm\u00e4t olivat edenneet varsin eri vauhtia, ensimm\u00e4iset olivat tulleet jo noin tunnin ennen meit\u00e4 ja viimeiset puolisen tuntia meid\u00e4n j\u00e4lkeen. Tolosp\u00e4\u00e4n huipulla otimme retken virallisen ryhm\u00e4kuvan.<\/p>\n Ryhm\u00e4mme Tolosp\u00e4\u00e4n huipulla takariviss\u00e4: Jarkko, Aki, Kari, Satu, Henry, Kari, keskell\u00e4: Kaitsu, Kirsi, Mira, Henna, Maija, edess\u00e4: Jenni, Ville, Inari, Anna ja Tanja<\/p><\/div>\n Iltap\u00e4iv\u00e4n vaellukselle l\u00e4hdin Maijan vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n, jossa tarkoitus oli soveltaa Maijan kes\u00e4ll\u00e4 Norjassa hy\u00f6dynt\u00e4mi\u00e4 NOLS-k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. NOLS on amerikkalainen seikkailupedagogista johtajakoulutusta tarjoava j\u00e4rjest\u00f6 ja halusin n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niit\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Matkalla puhuimme NOLS:in johtajak\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 ja siit\u00e4 miten suunnistus ja matkanteko j\u00e4rjestettiin sek\u00e4 ajan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kuljetun matkan arvioinnissa. Henna toimi meill\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuullisena suunnistajana ja me muut seurasimme matkaa kartalta. T\u00e4lt\u00e4 matkalta l\u00f6ytyi my\u00f6s selv\u00e4 virhe kartasta: er\u00e4s kuoppa, jossa nyt oli vett\u00e4, oli kartasta tulkittavissa kumpareeksi.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>