![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2011\/11\/IMG_5705-1.jpg\" "\\"Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4n")
<\/a>Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4n alajuoksu kuutamossa<\/p><\/div>\n
Ensimm\u00e4inen telttojen pystytys ja iltapala t\u00e4ytyi tehd\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4 ja nukkumaan p\u00e4\u00e4stiin puolen y\u00f6n aikoihin. Jo illalla k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 pikkunis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 on paljon. Niit\u00e4 vilisteli taskulampun valossa pitkin ja poikin. Pikkunis\u00e4kk\u00e4iden varalta ripustin reppuni ruokavaroineen puuhun roikkumaan.<\/p>\n
<\/a>Vaeltajat Oulangan varressa.<\/p><\/div>\n
Aamulla her\u00e4tess\u00e4 olikin sitten yll\u00e4tys, mink\u00e4laisesta maisemasta sit\u00e4 her\u00e4ttiin.\u00a0 Aamiaisen ja tavaroiden pakkaamisen j\u00e4lkeen l\u00e4hdettiin liikkeelle. Nousimme y\u00f6paikalta rinteen yl\u00f6s, jonka p\u00e4\u00e4lle j\u00e4timme rinkat ja l\u00e4hdimme tutustumaan Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4seen, joka edellisen\u00e4 iltana pime\u00e4ss\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt hieman pimentoon. Aikamme sit\u00e4 kuvattuamme ja ihasteltuamme palasimme rinkoille ja l\u00e4hdimme vaeltamaan kohti seuraavaa y\u00f6paikkaa: Ansak\u00e4mpp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Matka eteni rauhallisesti maisemia ihastellen ja jo Merenojan leiripaikalla sis\u00e4inen kello n\u00e4ytti lounasaikaa. Niinp\u00e4 pys\u00e4hdyimme jo siihen valmistamaan ruokaa.\u00a0 S\u00e4\u00e4 oli kaunis ja tintit hyppeliv\u00e4t ruokapaikkamme ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Ruokailun j\u00e4lkeen k\u00e4vin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuvailemassa jokirannassa, muiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 keittelem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kahvia.<\/p>\n
<\/a>Niina kokkaa.<\/p><\/div>\n
Ansak\u00e4mp\u00e4lle saavuimme sen verta my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 varsinaista iltakierrosta emme l\u00e4hteneet tekem\u00e4\u00e4n. Itse k\u00e4vin iltasella ottamassa muutaman kuvan tutuksi tulleesta niemennokasta. Nuotion \u00e4\u00e4rell\u00e4 tuli my\u00f6s istuskeltua ja jutusteltua muiden vaeltajien kanssa. Leiripaikalla n\u00e4in my\u00f6s puna- tai mets\u00e4myyr\u00e4n kiipeilev\u00e4n puussa ja Marita sai todistaa sellaisen vierailua rinkassaan. Onneksi siin\u00e4 rinkan taskussa ei ollut ruokaa.<\/p>\n
Aamulla jatkoimme matkaa jokivartta pitkin, kunnes polku alkoi nousta yl\u00f6s rinteeseen. Kulmakkapuron leiripaikalla oli viel\u00e4 turhan aikaista ruveta lounaan valmistukseen, joten jatkoimme matkaamme Jussink\u00e4mp\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 Kulmakkapuron ja Jussink\u00e4mp\u00e4n v\u00e4li on ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n vaelluksemme tylsimpi\u00e4 v\u00e4lej\u00e4. Mets\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 kaunista, mutta kovin samanlaisena se jatkuu koko v\u00e4lill\u00e4 ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4k\u00f6aloja mihink\u00e4\u00e4n suuntaan. Kuitenkin juuri ennen Jussink\u00e4mpp\u00e4\u00e4 tiellemme osui muutama poro.<\/p>\n
<\/a>Vaeltajat matkalla Jussink\u00e4mp\u00e4lle.<\/p><\/div>\n
Lopulta saavuimme Jussink\u00e4mp\u00e4lle miss\u00e4 olikin aika ruveta ruuan ja leirin valmisteluihin. Riippumattoni ripustin rannan tuntumaan, jotta voisin aamulla her\u00e4tess\u00e4ni tarkkailla maisemia. Keittimeni ja riippumattoni her\u00e4tti pient\u00e4 ihmetyst\u00e4 muiden vaeltajien keskuudessa. Olin kuulemma pystytt\u00e4nyt telttani yl\u00f6salaisin.<\/p>\n
<\/a>Ruuan valmistusta Jussink\u00e4mp\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/div>\n
Illalla tein pienen valokuvausretken itsekseni V\u00e4limaan suuntaan seuraillen rajoitusosan rajaa. Kovin kaukana en kuitenkaan k\u00e4ynyt, enk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n kovin erikoista kuvattavaa. Se sijaan ilta Jussink\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 oli kaunis ja tyyni ja kuvasin viel\u00e4 useita kuvia aivan auringon viime s\u00e4teist\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Mari relaa.<\/p><\/div>\n
Seuraavana aamuna l\u00e4hdimme k\u00e4mp\u00e4lt\u00e4 liikkeelle viimeisten joukossa, matkahan seuraavalle y\u00f6pymispaikalle Kitkajoen varteen ei ollut pitk\u00e4. Heti l\u00e4ht\u00f6mme j\u00e4lkeen n\u00e4imme suolla pari poroa, joista sain jonkin moisen kuvankin. Matkalla Kitkajoen rantaan pys\u00e4hdyimme kierr\u00e4tyspisteell\u00e4 ja l\u00e4hteell\u00e4.\u00a0 Kitkajoen rannassa pys\u00e4hdyimme hetkeksi ensimm\u00e4isell\u00e4 leiripaikalla, josta sitten siirryimme hieman matkaa eteenp\u00e4in, kolmannelle retkipaikalle.<\/p>\n
<\/a>Poroja matkan varrelta.<\/p><\/div>\n
T\u00e4ll\u00e4 paikalla oli jo pari kalastajaa y\u00f6pym\u00e4ss\u00e4, joten pystytimme omat telttamme hiukan sivummalle, joen mutkaan.\u00a0 Leiripaikkana t\u00e4m\u00e4 oli ehk\u00e4 viihtyisin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4. Aivan telttojemme ohitse virtasi Kitkajoki, jonka veden solina kuului leiripaikkaan. Joen toiselta puolelta nousivat korkeat kalliot. Pienet pensaat k\u00e4tkiv\u00e4t meid\u00e4t ohi kulkijoiden silmilt\u00e4. Oman vieh\u00e4tyksens\u00e4 paikkaan toivat koskikarat, jotka kalastelivat Kitkajoessa.<\/p>\n
<\/a>L\u00e4hde polun varressa matkalla Kitkajoelle.<\/p><\/div>\n
Illalla l\u00e4hdimme kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n P\u00e4\u00e4hk\u00e4n\u00e4nkalliolle, josta on upeat n\u00e4k\u00f6alat aina Ven\u00e4j\u00e4n puolelle saakka. Matka yl\u00f6s ei ollut pitk\u00e4, joten j\u00e4imme melko pitk\u00e4ksi aikaa maisemia ihastelemaan. Laskeva aurinko maalaili pilvien v\u00e4list\u00e4 maisemaa kauniisti. Kolmesti yritin pyydyst\u00e4\u00e4 noita s\u00e4teit\u00e4 er\u00e4\u00e4lt\u00e4, hieman vaikeap\u00e4\u00e4syiselt\u00e4 kielekkeelt\u00e4. Mit\u00e4 menett\u00e4v\u00e4tk\u00e4\u00e4n ne vaeltajat, jotka kiireell\u00e4 kiit\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4nkin maiseman ohi.<\/p>\n
<\/a>Viimeinen leiripaikkamme Kitkajoen varressa.<\/p><\/div>\n
Seuraava aamu valkeni sankassa sumussa, jota l\u00e4hdin pariksi tunniksi ennen virallista her\u00e4tyst\u00e4 kuvaamaan. Aamun hienoimpia hetki\u00e4 oli se, kun sumun h\u00e4lvetess\u00e4, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kalliot alkoivat kuultaa sumun seasta.<\/p>\n
<\/a>Mari ja P\u00e4ivikki kokkaa.<\/p><\/div>\n
P\u00e4iv\u00e4n matka oli retken pisimpi\u00e4, joten l\u00e4hdimme reippaasti liikkeelle. Kitkajoen varrella aurinko alkoi paistaa ja p\u00e4iv\u00e4 l\u00e4mpeni. Kitkajoen varsi on kaunis, mutta en ole sit\u00e4 koskaan oikein osannut valokuvata. Ehk\u00e4 tuo keskip\u00e4iv\u00e4n melko kova valo, jossa matkan olen nyt kolmasti taittanut, ei oikein istu t\u00e4h\u00e4n maisemaan.<\/p>\n
<\/a>Kitkajoen isokoskeloita.<\/p><\/div>\n
Harrisuvannon k\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 oli pari kesy\u00e4 kuukkelia, jotka k\u00e4viv\u00e4t k\u00e4dest\u00e4 sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Me pidimme k\u00e4mp\u00e4ll\u00e4 vain lyhyen pys\u00e4hdyksen ja l\u00e4hdimme jatkamaan kohti Jyr\u00e4v\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4ksemme siell\u00e4 ruokataukomme. Harrisuvannossa oli vastassa my\u00f6s ensimm\u00e4inen riippusiltamme.<\/p>\n
<\/a>Harrisuvannon Kuukkeli.<\/p><\/div>\n
Jyr\u00e4v\u00e4lle saapuessamme oli p\u00e4iv\u00e4 jo pitk\u00e4lti yli puolen p\u00e4iv\u00e4n. K\u00e4mp\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 oli melkoisesti v\u00e4ke\u00e4, joten siirryimme kosken alle ruokailemaan. Itse valmistin ruokani nopeasti ja muiden j\u00e4\u00e4dess\u00e4 viel\u00e4 kahvittelemaan, p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 edelt\u00e4 Juumaan, jotta ehtisin hakea k\u00e4mp\u00e4n avaimen, ennen leirint\u00e4alueen sulkeutumista. Muilla piti sitten olla helppo taival seurata polkua Juumaan. Taivalsin vaihteeksi varsin reippaalla askeleella Juumaan, jossa ehdin viel\u00e4 j\u00e4lkk\u00e4riksi nauttia teen ja munkinkin ennen paikan sulkeutumista.<\/p>\n