{"id":1769,"date":"2010-07-21T19:14:06","date_gmt":"2010-07-21T16:14:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=1769"},"modified":"2017-12-18T14:09:22","modified_gmt":"2017-12-18T12:09:22","slug":"viela-oli-42-kilometria-liikaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=1769","title":{"rendered":"Viel\u00e4 oli 42 kilometri\u00e4 liikaa"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 viimein asetuin Paavo Nurmen maratonin<\/a> l\u00e4ht\u00f6viivalle. Tunnelmat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 olivat kaksijakoiset. Tiedostin puutteeni harjoittelussa. Juoksijan polvi ja tyr\u00e4vaivat olivat est\u00e4neet varsinaisten pitkien lenkkien tekemisen ja edellisest\u00e4 kolmen tunnin tai itse asiassa jopa yli puolentoista tunnin lenkist\u00e4 oli ehtinyt vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 aikaa jo yli puoli vuotta. Toki pitki\u00e4 hiihtolenkkej\u00e4 tuli talvella tehty\u00e4 lukuisia ja kaksi noin kahden tunnin suunnistusta oli touko-kes\u00e4kuulta alla. Lis\u00e4ksi helteet olivat juuri alkaneet ja koskaan en ole p\u00e4rj\u00e4nnyt kovin hyvin kuumissa olosuhteissa.<\/p>\n

Kuitenkin p\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan, kuinka kauaksi p\u00e4\u00e4sisin ja milt\u00e4 pidemm\u00e4n matkan juokseminen helteess\u00e4 tuntuisi. Olinhan jo viime kes\u00e4n\u00e4 joutunut jalkavaivojen takia siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumistani ja helteiset olosuhteet olivat sellaiset, ettei puolimaratonin aikaenn\u00e4tyksen parantaminen kuulostanut realistiselta. Olin siis henkisesti jo valmistautunut keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n juoksun, kun juoksu ei en\u00e4\u00e4 tuntuisi hyv\u00e4lt\u00e4 tai oikeammin, kun se ei tuntuisi en\u00e4\u00e4 terveelt\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 l\u00e4hdin siis l\u00e4ht\u00f6viivalle. Olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 matkaan hyvin rauhallisella vauhdilla pyrkien pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sykkeen aerobisen kynnyksen alapuolella. Koska jo alusta l\u00e4htien tavoite tuntui mahdottomalta, en juuri tuntenut suorituspaineita tai j\u00e4nnityst\u00e4 ja niinp\u00e4 sykemittarinkin arvot olivat ihan normaaleja. Ei mit\u00e4\u00e4n hirve\u00e4n korkeita arvoja jo ennen l\u00e4ht\u00f6pamausta kuten aiemmissa juoksutapahtumissa. Astuin my\u00f6s l\u00e4htij\u00e4joukon h\u00e4nnille, jotten h\u00e4iritsisi enempi tosissaan matkaan l\u00e4htevi\u00e4 ja jottei ymp\u00e4rist\u00f6n paine saisi alussa juoksemaan liian lujaa. Tavoite vauhdiksi noin alkuun ajattelin sellaista noin 6 minuutin kilometriaikaa, joka on viime aikoina vastannut sellaista normaalia peruskuntolenkkien vauhtia.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6pamauksen pamahdettua l\u00e4hdin valumaan joukon mukana kohti l\u00e4ht\u00f6linjaa ja hieman ennen sit\u00e4 siirryin kevyeen juoksuun. Heti alusta juoksu tuntui mahtavalta. Tuntui mahtavan vapauttavalta juosta ja tuntui kuin olisin ollut pelkk\u00e4\u00e4 hymy\u00e4 koko ihminen. Ensimm\u00e4iset kolme kilometri\u00e4 olivat varsin ruuhkaiset ja oma aikansa kului oman paikkansa l\u00f6ytymiseen letkassa. Niinp\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ensimm\u00e4isill\u00e4 kilometreill\u00e4 olin j\u00e4\u00e4nyt tavoitevauhdistani muutaman minuutin, mutta sill\u00e4 ei ollut v\u00e4li\u00e4 kun juoksu kulki ja oli nautinnollista.<\/p>\n

Paahtava helle ei alku matkalla hirve\u00e4sti haitannut, kun keskusta alueella saattoi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kerrostalojen varjoja. Min\u00e4 kuten monet muutkin juoksijat paikka paikoin siirryimme juoksemaan jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varjossa yleis\u00f6n seassa, kun se oli mahdollista. My\u00f6s hy\u00f6dynsin kaikki juomapisteet jotka matkalla vastaan tulivat.<\/p>\n

Reitin ensimm\u00e4inen paahteinen osuus ilman mit\u00e4\u00e4n suojaa alkoi, kun siirryimme keskusta-alueelta sataman l\u00e4pi Ruissaloon, t\u00e4m\u00e4 noin 2-3 kilometrin osuus ilman varjoa oli ehk\u00e4 reitin hankalampia, mutta viel\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla selvitin sen ilman suurempia hankaluuksia. Ruissaloon p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme antoivat puut sen verta suojaa auringolta, ett\u00e4 oli taas nautinto juosta. Nyt l\u00f6ydetty\u00e4ni oman paikkani olin p\u00e4\u00e4ssyt tavoitevauhtiini tai jopa hieman sen ylikin sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Ruissalon p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 ero tavoitevauhtini mukaiseen etenemiseen kuroutui l\u00e4hes umpeen, vaikka syketasot pysyiv\u00e4t viel\u00e4 hyvin aerobisella tasolla.<\/p>\n

Ruissalosta palasimme taas satama-alueen l\u00e4pi keskustaan paahtavan auringon alla, jolloin minulla alkoivat vaikeudet. Varsinkin Aurajoen varsi kohti kilpailukeskusta tuntui pitk\u00e4lt\u00e4 ja raskaalta, jolloin my\u00f6s vauhti alkoi tippua. Toki, jos tavoitteeni olisi ollut vain puolikas, olisi t\u00e4ss\u00e4 ollut mahdollisuuksia loppukiriin. Nyt pyrin s\u00e4\u00e4stelem\u00e4\u00e4n voimia toiselle kierrokselle ja kevensin senkin takia vauhtia. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hieman siin\u00e4 kaupungin teatterin kohdalla houkutti valita se v\u00e4\u00e4r\u00e4 linja ja juosta maaliin ja keskeytt\u00e4\u00e4 jo siin\u00e4, kun se toisen kierroksen juokseminen tuntui hieman musertavalta tavoitteelta. Ajattelin kuitenkin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 nyt joka tapauksessa el\u00e4m\u00e4ni pisin yht\u00e4jaksoinen juoksu.<\/p>\n

Valitettavasti j\u00e4rjest\u00e4jill\u00e4 oli v\u00e4liaikamatto rikki, joten en koskaan saanut tarkkaa v\u00e4liaikaani, mutta arviolta se oli jotain 2:08-2:10 paikkeilla, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 kai on ihan kohtuullinen aika. J\u00e4\u00e4h\u00e4n se enn\u00e4tyksest\u00e4ni vain 5-7 minuuttia ja olosuhteet nyt olivat ihan toiset kuin silloin ja tarkoituskin jatkaa matkaa viel\u00e4 huomattavasti. Toisen kierroksen alussa p\u00e4\u00e4sin taas rakennusten varjoon ja juoksukin kulki hieman paremmin, vaikka jalka ei en\u00e4\u00e4 noussut ollenkaan ensimm\u00e4isen kierroksen malliin. Nyt selv\u00e4sti alkoivat tuntua puutteet pitkiss\u00e4 lenkeiss\u00e4.<\/p>\n

Kun paahteinen osuus keskustan ja Ruissalon v\u00e4liss\u00e4 alkoi niin vaikeudet alkoivat kasvaa. Syke l\u00e4hti nousemaan, eik\u00e4 se en\u00e4\u00e4 laskenut vaikka hidastin vauhtia huomattavastikin tavoitteestani. Ruissalon sillan pieless\u00e4 olevalla juoma-asemalla pys\u00e4hdyin hetkeksi join mukilliset vett\u00e4 ja urheilujuomaa ja koetin kastella p\u00e4\u00e4t\u00e4ni. Kun siit\u00e4 l\u00e4hdin liikkeelle, alkoivat jalat painaa kuin lyijy, syke huiteli pilviss\u00e4, vaikka vauhti ei en\u00e4\u00e4 ollut kummoinen ja kun Ruissalon sillan pienen pieni nousu tuntui tavattoman raskaalta, p\u00e4\u00e4tin keskeytt\u00e4\u00e4 noin 26,5 kilometrin kohdalla.<\/p>\n

Sisulla olisin voinut jatkaa jonkun verran, mutten miss\u00e4\u00e4n tapauksessa 16 kilometri\u00e4 ja olisiko se ollut j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, kun en oikein tiennyt, miss\u00e4 oli vika. Niinp\u00e4 k\u00e4velin siit\u00e4 takaisin ja j\u00e4in istuskelemaan juomapisteen ensiapu teltalle. Olo oli muuten hyv\u00e4, mutta syd\u00e4n l\u00f6i hullun lailla. Istuskelin siin\u00e4 hetken kunnes sain kyydin kisakeskukseen. Siell\u00e4 k\u00e4vin palauttamassa ajanottosirun ja l\u00e4hdin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n autolleni. Viel\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4velless\u00e4nikin syd\u00e4n l\u00f6i normaalin peruskuntolenkin lukemia, vaikka olin jo puolen tuntia vain istuskellut.<\/p>\n

Illalla juoma maistui, joten kaipa ongelmani olivat liittyneet nestehukkaan ja elimist\u00f6n l\u00e4mpenemiseen. Kuitenkin palautuminen sujui hyvin ja jo seuraavana iltana pystyin juoksemaan normaalin iltalenkin ilman suurempia ongelmia.<\/p>\n

Tietenkin olin juoksun j\u00e4lkeen pettynyt, kun en pidemp\u00e4\u00e4n ollut pystynyt juoksua jatkamaan, mutta olin sent\u00e4\u00e4n juossut el\u00e4m\u00e4ni pisimm\u00e4n matkan. Tietty\u00e4 itse varmuutta se kuitenkin antoi. Vaikka matka j\u00e4i huomattavasti kesken, ei se 16 kilometri\u00e4 lis\u00e4\u00e4 nyt ihan mahdoton matka olisi ollut, jos olosuhteet olisivat olleet viile\u00e4mm\u00e4t. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 kokemus antoi lis\u00e4\u00e4 varmuutta harjoitteluun, kun sen noin 25 kilometri\u00e4 pystyy suhteellisen tuskattomasti juoksemaan, niin loput kyll\u00e4 saa vedetty\u00e4 tarvittaessa sisulla. Niin ja kun seuraavan kerran n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4 juoksua l\u00e4hden yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, tulee se tapahtumaan huomattavasti viile\u00e4mmiss\u00e4 olosuhteissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 viimein asetuin Paavo Nurmen maratonin l\u00e4ht\u00f6viivalle. Tunnelmat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 olivat kaksijakoiset. Tiedostin puutteeni harjoittelussa. Juoksijan polvi ja tyr\u00e4vaivat olivat est\u00e4neet varsinaisten pitkien lenkkien tekemisen ja edellisest\u00e4 kolmen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1769"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1769"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1769\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2755,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1769\/revisions\/2755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1769"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1769"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1769"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}