![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2010\/07\/IMG_4074.jpg\" "\\"Jani,")
<\/a>Jani, Jonna ja Jan ihastelevat Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4n kuohuja.<\/p><\/div>\n
Vaelluksen tarkoituksena ei ollut olla urheilusuoritus, vaan t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana oli luonnon tarkkailu ja liikkeell\u00e4 olo. Niinp\u00e4 p\u00e4iv\u00e4matkat eiv\u00e4t olleet hirve\u00e4n pitki\u00e4. P\u00e4ivien rytmi oli sellainen, ett\u00e4 aamup\u00e4ivisin vaelsimme aina seuraavalle y\u00f6pymispaikalle ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ruokailun j\u00e4lkeen teimme k\u00e4velyretken halukkaiden kanssa l\u00e4hiseudun luonnossa ilman rinkkoja.<\/p>\n
<\/a>Pojat suunnittelevat superiltapalaa<\/p><\/div>\n
Maanantaina vaelsimme Oulankajokivartta Kiutak\u00f6nk\u00e4\u00e4lt\u00e4 Ansak\u00e4mp\u00e4lle. T\u00e4st\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n k\u00e4velyretki suuntautui yl\u00f6s Ansalamminvaaralle. Josta laskeuduimme alas jylh\u00e4\u00e4, mutta vaikeakulkuista kurua Mustosenvaaran sivussa. Osa ryhm\u00e4st\u00e4mme palasi nyt suorinta tiet\u00e4 Ansak\u00e4mp\u00e4lle, mutta itse kiersin Oulankajoen vartta.<\/p>\n
<\/a>Ann-Mari ja Atte Oulangan varrella.<\/p><\/div>\n
<\/a>Vaellustauko<\/p><\/div>\n
Matkalla vastaan tuli yksi vaikeasti ylitett\u00e4v\u00e4 kohta, joka kartassa harmillisesti oli j\u00e4\u00e4nyt retkeilymerkkien alle. Oulankajoesta erilleen kuroutunut makkaraj\u00e4rvi yhdistyi jokeen viel\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4 ojalla, jonka ylitt\u00e4miseksi tuli riisua keng\u00e4t ja housut pois.<\/p>\n
<\/a>Ruokatauko Ansak\u00e4mp\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/div>\n
Tiistaina sanoimme hyv\u00e4stit Oulankajokivarrelle ja nousimme yl\u00f6s Kitkaniemelle Kulmakkaj\u00e4rven rantaa y\u00f6pym\u00e4\u00e4n. Illalla teimme muutaman opiskelijan kanssa viel\u00e4 retken Kulmakkasuon kautta Oulankajoen varteen, josta ihailimme n\u00e4kymi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolelle. Kulmakkasuolla oli viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 vanha lato suohein\u00e4n niiton ajoilta. Palasimme Oulangan vaaran syrj\u00e4\u00e4 takaisin Jussink\u00e4mp\u00e4lle. Matkalla n\u00e4imme Karhun raapimaj\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Jani, Minna ja Ann-Mari nousussa Kulmakkaj\u00e4rvelle.<\/p><\/div>\n
<\/a>Birgit, Kirsi ja paljasjalkainen Jan samassa nousussa.<\/p><\/div>\n
Keskiviikkona laskeuduimme Jussink\u00e4mp\u00e4lt\u00e4 alas Kitkajoen varteen P\u00e4\u00e4hk\u00e4n\u00e4nkallion juurella olevalle leiripaikalle. Matka oli melko lyhyt ja osa ryhm\u00e4st\u00e4mme olisi toivonut jatkaa matkaa viel\u00e4 seuraavalle leiripaikalle. Itse en kuitenkaan kaivannut viel\u00e4 Pikkukarhunkierroksen ruuhkaisille leiripaikoille ja j\u00e4imme t\u00e4lle leiripaikalle, miss\u00e4 olimmekin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihan yksin. Illalla Kiipesimme P\u00e4\u00e4hk\u00e4n\u00e4nkalliolle, mist\u00e4 l\u00f6ytyikin erinomainen n\u00e4k\u00f6alakallio, jossa istuskelimme aikamme katsellen maisemia ja muuttohaukan lentoa.<\/p>\n
<\/a>Jan ylitt\u00e4\u00e4 puroa luonnonmukaista siltaa pitkin.<\/p><\/div>\n
<\/a>Janina ihastelee P\u00e4\u00e4hk\u00e4n\u00e4nkallion maisemia.<\/p><\/div>\n
Torstai oli viimeinen retkip\u00e4iv\u00e4 ja samalla pisin p\u00e4iv\u00e4mme. Olimme ajatelleet pit\u00e4\u00e4 ruokatauon Jyr\u00e4v\u00e4n juurella, jonne vaelsimmekin Kitkajoen kanjonin upeiden maisemien poikki. Jyr\u00e4v\u00e4lt\u00e4 jatkoimme ruokatauon j\u00e4lkeen viel\u00e4 Juumaan, jossa varaamamme m\u00f6kit odottivat meit\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Matkan varrella oli j\u00e4tteiden lajittelupisteit\u00e4 vaikka paras olisikin, jos kaikki veisiv\u00e4t menness\u00e4\u00e4n sen mink\u00e4 mukanaan ovat tuoneet.<\/p><\/div>\n
Retken puheenaiheeksi nousi kaksi ylitse muiden: Superfood ja rinkkalautta. Reissua edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 viikolla olimme harjoitelleet rinkkalautalla vesist\u00f6n ylityst\u00e4 ja varsinkin Oulankajoen rauhallisesti virtaava uoma houkutti minua vesille. Olisi joskus hauska kokeilla, kuinka laskettava Oulanka olisi rinkkalautalla, jos sen tekisi viimeisen p\u00e4\u00e4lle kest\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
<\/a>Kirsi pitkospuilla.<\/p><\/div>\n
<\/a>Portaita oli matkalla melko runsaasti. T\u00e4ss\u00e4 noustaan P\u00e4\u00e4hk\u00e4n\u00e4nkalliolle.<\/p><\/div>\n
Superfood nousi taas puheenaiheeksi kahden aiheesta kiinnostuneen oppilaan ansiosta ja kun min\u00e4kin olin kotona vaimoltani saanut kuulla aiheesta ehk\u00e4 turhankin paljon, niin ei aihetta paljon tarvinnut ruokkia, niin puhe k\u00e4\u00e4ntyi taas siihen kuinka superfoodia mik\u00e4kin ruoka-aine oli. Itsell\u00e4ni hieman j\u00e4i aiheesta sellainen maku, ett\u00e4 nimityksell\u00e4 nostetaan joidenkin kaukaa tulleiden ruoka-aineiden arvoa perusteettomasti. N\u00e4iden vastapainoksi matkalta l\u00f6ytyi joitain ruoka-aineita luonnostakin, mutta kyll\u00e4 kaikilla suurin osa ev\u00e4ist\u00e4 tuli repusta.<\/p>\n