{"id":1803,"date":"2007-12-16T19:40:14","date_gmt":"2007-12-16T17:40:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=1803"},"modified":"2021-12-13T21:49:30","modified_gmt":"2021-12-13T19:49:30","slug":"laajasavyisia-kuvia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=1803","title":{"rendered":"Laajas\u00e4vyisi\u00e4 kuvia"},"content":{"rendered":"

Digikameran kennon s\u00e4vyala ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole riitt\u00e4v\u00e4 kuvan tummien ja vaaleiden s\u00e4vyjen saamiseen samaan kuvaan. Usein jo varsin tavallisissakin aiheissa taivaan s\u00e4vyjen saaminen kuvaan on l\u00e4hes mahdotonta. Kuvaaminen raw-muodossa tuo t\u00e4h\u00e4n hieman helpotusta laajemman s\u00e4vyalan muodossa. Tosin etu ei ole tavattoman suuri. Lis\u00e4ksi s\u00e4vyjen irrottaminen kuvan vaaleimmista kohdista on vaikeaa ja v\u00e4rientoistossa on selvi\u00e4 puutteita ja pyk\u00e4l\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n

Photoshop on ainakin versiosta CS2 tuonut t\u00e4h\u00e4n helpotusta ns. HDR-kuvien muodossa. Koska jo mustavalkokaudella opettelin zone-systeemin s\u00e4vyjen hallinnan ty\u00f6kaluksi vaikeissa oloissa kiinnosti t\u00e4m\u00e4 HDR-tekniikka minua luonnollisestikin. Niinp\u00e4 nyt syksyll\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4ni Reposaaressa p\u00e4\u00e4tin testata tekniikkaa tavallisissa luontokuvaajan kohteissa, joissa s\u00e4vyerot ovat suuria.<\/p>\n

HDR-tekniikassa on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 samaa kuvaa kuvataan useita kappaleita eri valotuksella ja annetaan tietokoneen laskennallisesti yhdist\u00e4\u00e4 kuvat yhdeksi hyvin laajas\u00e4vyiseksi kuvaksi. T\u00e4st\u00e4 kuvasta voidaan sitten tietokoneella ’valottaa’ erilaisia kuvia eri valotuksella ja tasoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan erilaisia valotuksia soveltaa eri kohtiin kuvaa. On olemassa my\u00f6s Photomatix<\/a>-niminen ohjelma, jolla t\u00e4m\u00e4 yhdist\u00e4minen voidaan toteuttaa automaattisesti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 kokeenani oli maisema Takarannalta, jossa luontoaiheeksi tyypillisesti oli liikkuvia pilvi\u00e4 ja vett\u00e4, sek\u00e4 pari kyhmyjoutsenta uiskentelemassa. Otin kuvasta kaikkiaan nelj\u00e4 otosta \u20132 EV, 0 EV, +2 EV sek\u00e4 +3 EV:n valotuksen korjailulla. Yhdist\u00e4misen tuloksena syntyneen HDR kuvan ’valotuksen’ s\u00e4\u00e4din taivaan mukaan, jonka j\u00e4lkeen tein s\u00e4\u00e4t\u00f6tason, jolla korjasin kuvan alaosan vaaleammaksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen konvertoin kuvan tavalliseksi 16-bittiseksi v\u00e4rikuvaksi ja s\u00e4\u00e4din kuvan s\u00e4vyt lopullisiksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yksityiskohdassa n\u00e4kyy HDR-tekniikan suurin heikkous: liikkuvat kohteet. Kuten n\u00e4kee niin liikkuvat aallot ovat luoneet hyvin h\u00e4iritsevi\u00e4 artefakteja, jotka tekev\u00e4t kuvasta k\u00e4ytt\u00f6kelvottoman. Joutsenet n\u00e4kyv\u00e4t kahtena haamukuvana. Viel\u00e4, jos katsoo koko kuvaa tarkemmin n\u00e4kee kuvassa olevan pilven oikealla puolella vihre\u00e4n haamupilven. Sama ongelma toistui toisessa kuvassani, jossa taas oli tuulessa heiluvia oksia.<\/p>\n

Photomatix tekee my\u00f6s ohjelmaa, jolla kuvien yhdist\u00e4misen voi tehd\u00e4. Se pystyy hieman Photoshoppia paremmin huomioimaan n\u00e4m\u00e4 liikkuvat kohteet, mutta ei sek\u00e4\u00e4n kykene tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin virheet\u00f6nt\u00e4 yhdist\u00e4mist\u00e4. Lopputuloksena voi n\u00e4ist\u00e4 kokeista todeta tekniikan sopivan vain kohteisiin, joissa on vain liikkumattomia kohteita. Luontokuvauksessa t\u00e4llaisia ideaaliolosuhteita lienee vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvoin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Seuraavaksi kokeilin photoshopin toista makroa eli photomerge\u00e4 kohdistamaan kuvat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ilman mit\u00e4\u00e4n s\u00e4vykorjailuja tai maskeja. Vaikka makro varsinaisesti onkin tarkoitettu panoraamakuvien tekemiseen, niin soveltuu se my\u00f6s samalta jalustansijalta kuvattujen kuvien tarkkaan asemointiin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Asemoinnin j\u00e4lkeen k\u00e4ytin tasomaskeja osoittamaan sen milt\u00e4 tasolta miss\u00e4kin kohdassa s\u00e4vyt otettiin. Suurin osa s\u00e4vyist\u00e4 otettiin kahdelta keskimm\u00e4iselt\u00e4 valotukselta ja sen j\u00e4lkeen huippuvaloja ja varjoja viel\u00e4 hieman parantelin eniten yli- ja alivalotetuilta tasoilta. Nyt liikkuneet kohteet eiv\u00e4t aiheuttaneet mit\u00e4\u00e4n artefakteja, koska otin ne aina vain yhdelt\u00e4 tasolta. Lopputulos oli mielest\u00e4ni\u00a0 paljon parempi.<\/p>\n

Lopuksi kokeilin tekniikkaa viel\u00e4 panoraamakuvassa, jossa etualan metsik\u00f6n ja taivaan v\u00e4linen s\u00e4vyero oli niin suuri, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi ollut mahdotonta saada samaan valotukseen. Eli kyse on nelj\u00e4n kuvan panoraamasta, jossa jokaista kuvaa on otettu kaksi kappaletta eri valotuksilla. Nyt yhdistin ensin vaaleat kuvat yhdeksi panoraamaksi ja sen j\u00e4lkeen tummat toiseksi panoraamaksi, jonka j\u00e4lkeen lykk\u00e4sin syntyneet panoraamat uudestaan photomergeen ja sen j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4din s\u00e4vyt tasoilla ja niiden maskeilla oikeiksi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Lopputulos ei ollut kohdistuksien suhteen t\u00e4ydellinen, mutta varsin hyv\u00e4. T\u00e4ydellinen tulos olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 toisin p\u00e4in. Ensin eri valotukset p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja niiden s\u00e4vyjen s\u00e4\u00e4t\u00f6 ja sen j\u00e4lkeen vasta koko panoraama yhteen. Laiskuuttani tein sen t\u00e4ss\u00e4 kokeilussa toisin p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4n melko nopeasti tehdyn testin perusteella voin kuitenkin todeta tekniikasta, ett\u00e4 se toimii. Lopputulos on mielest\u00e4ni siin\u00e4kin mieless\u00e4 hyv\u00e4, ett\u00e4 se ei ole kovin luonnoton, kuten useat netiss\u00e4 n\u00e4kyneet HDR-kuvat ovat olleet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digikameran kennon s\u00e4vyala ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole riitt\u00e4v\u00e4 kuvan tummien ja vaaleiden s\u00e4vyjen saamiseen samaan kuvaan. Usein jo varsin tavallisissakin aiheissa taivaan s\u00e4vyjen saaminen kuvaan on l\u00e4hes mahdotonta….<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3296,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1803"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1803"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5136,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1803\/revisions\/5136"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}