![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2008\/08\/IMG_1380.jpg\")
<\/a><\/p>\nNykyisin tehdasvalmisteisia purjehdusvarusteita myyd\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 vain koottaviin kajakkeihin, jotka yleens\u00e4 painon s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi tehd\u00e4\u00e4n hieman lyhyemmiksi ja leve\u00e4mmiksi kuin kovarunkoiset kajakit. T\u00e4t\u00e4 kautta kiinnostukseni purjekanootteihin her\u00e4si. Kun viel\u00e4 n\u00e4in netiss\u00e4 myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 edullisen k\u00e4ytetyn purjekanootin, p\u00e4\u00e4tin selvitt\u00e4\u00e4 voisiko melontaharrastusta laajentaa purjehduksen suuntaan.<\/p>\n
Ajatus \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4nh\u00e4n tuntuu mahdottomalta. Kanootti vaikuttaa kiikker\u00e4lt\u00e4 vesikulkuneuvolta, jonka pystyss\u00e4 pit\u00e4misess\u00e4 kovassa tuulessa ja aallokossa on ihan tarpeeksi ilman purjettakin.<\/p>\n
<\/a>Kalarin piirustuksista nykyaikaistettu Myrskyp\u00e4\u00e4sky.<\/p><\/div>\n
Perehty\u00e4kseni asiaan tarkemmin lainasin yliopiston kirjastosta alan ’raamatun’, Laukka & Kalarin Kanoottikirjan vuodelta 1933, jonka sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 huomattava osa oli omistettu nimenomaan kanoottipurjehdukselle. Kirjaan sis\u00e4ltyi lis\u00e4ksi liite, jossa muiden kanoottimallien joukossa oli varsinaisen purjekanootin (Myrskyp\u00e4\u00e4sky) ja purjehdittavan yleiskanootin (Jokamies) piirustukset. N\u00e4ist\u00e4 varsinkin Myrskyp\u00e4\u00e4skyn piirustukset ovat toimineet pohjana my\u00f6s monien nykyisten purjekanoottien suunnittelussa.<\/p>\n
Toisaalta tutustuin Suomessa toimivan Suomen Kanoottipurjehtijat ry<\/a>:n verkkosivuihin ja kysyin mahdollisuutta tutustua lajiin. Sain kutsun osallistua heid\u00e4n retkelleen Puulavedelle hein\u00e4kuun loppupuolella, jonne p\u00e4\u00e4tinkin osallistua. L\u00e4hdin mukaan omalla kajakillani, mill\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n en voinut ajatella purjehtivani. Ep\u00e4ilin kykyj\u00e4ni pysy\u00e4 purjehtivien kanoottien nopeudessa mukana, mutta minulle vakuutettiin, ett\u00e4 pysyisin kyll\u00e4 vauhdissa mukana.<\/p>\n Tarkoitukseni oli yhytt\u00e4\u00e4 muut retkel\u00e4iset tiistaina Puulaveden Mainiemess\u00e4, mutta johtuen v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksist\u00e4, en l\u00f6yt\u00e4nyt muita, joten meloin sateisena iltana l\u00e4himm\u00e4lle y\u00f6pymispaikalle, jonne pystytin leirini. Seuraavana aamuna p\u00e4\u00e4tin soittaa muille ja selvitt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 muut olivat. Puolilta p\u00e4ivin keskiviikkona muut tulivatkin leiripaikalleni ja jatkoimme yhdess\u00e4 seuraavalle y\u00f6paikalle. Sade oli lakannut, ja s\u00e4\u00e4 oli muuttunut aurinkoisen kirkkaaksi. Tuulta riitti viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ja matka purjekanooteillakin sujui vauhdikkaasti. Kuitenkin tavallisen merikajakin kyky kulkea l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 rantoja ja luovimatta vastatuuleen, toi sen verta etua melojalle, ett\u00e4 leiripaikalla olin siin\u00e4 samassa kuin purjehtijatkin.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa p\u00e4\u00e4tin tutustua mukana oleviin purjekanootteihin. Koska kaupallisia toimijoita ei alalla juurikaan ole oli kaikki kanootit enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n itse rakennettuja. Rakenteeltaan niit\u00e4 oli l\u00e4hinn\u00e4 kahta tyyppi\u00e4. Suurin osa oli rakennettu intiaanikanootin pohjalle, jonka kajakkia suurempi leveys toi riitt\u00e4v\u00e4sti tukevuutta purjehdukseen. Yksi kanooteista oli rakennettu Kalarin piirustusten mukaiselle Myrskyp\u00e4\u00e4skyn rungolle. Yhdess\u00e4 kanootissa oli sivulla kelluke, joka esti kanoottia kaatumasta tuulessa, muissa purjehtijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on omalla tasapainollaan pit\u00e4\u00e4 kanootti pystyss\u00e4.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/div>\n