![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2011\/11\/IMG_6206.jpg\" "\\"Kyl\u00e4n")
<\/a>Kyl\u00e4n l\u00e4hivuori iltavalaistuksessa.<\/p><\/div>\n
Lauantaip\u00e4iv\u00e4 menikin l\u00e4hinn\u00e4 lennoissa, ajomatkassa ja majoittumisessa. Illalla l\u00e4hdimme viel\u00e4 kyl\u00e4n keskustaan k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja seuraamaan markkinatunnelmaa \u2013 kyl\u00e4ss\u00e4 olivat markkinat juuri menoillaan. Tutustuimme my\u00f6s l\u00e4hiseudun palveluihin: ruokakauppaan ja leipomoon, josta joka aamu hain tuoreet s\u00e4mpyl\u00e4t ja leivonnaiset aamiaiselle.<\/p>\n
Sunnuntaina menimme gondolihissill\u00e4 suoraan kyl\u00e4st\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevalle Nebelhornin huipulle. Ajatuksena oli k\u00e4vell\u00e4 osa matkasta alas vuorelta, mutta Aamun vastustuksesta johtuen k\u00e4velimme vain ylimm\u00e4n hissin matkan alasp\u00e4in. Palattuamme takaisin k\u00e4mpille, j\u00e4i minulle viel\u00e4 aikaa l\u00e4hte\u00e4 tarkastamaan ja kuvaamaan ensimm\u00e4isi\u00e4 Inhan kuvapareja.<\/p>\n
<\/a>N\u00e4kym\u00e4 Trettachttalin suulta kohti Oberstdorfia.<\/p><\/div>\n
Maanantaina l\u00e4hdimme retkeilem\u00e4\u00e4n Trettachttal-nimiseen laaksoon. Laakson pikkutiet olivat varatut paikallisille ja k\u00e4velij\u00f6ille, joten j\u00e4timme auton laakson suulla olevalle parkkipaikalle. Laaksossa oli paljon kotiel\u00e4imi\u00e4 viel\u00e4 laitumella: lehmi\u00e4, lampaita, vuohia ja yksi hevonenkin. Kaikilla oli kaulassaan kilikello, joiden iloinen kalkatus t\u00e4ytti maiseman. Min\u00e4 l\u00e4hdin vauhdikkaammin hakemaan Inhan kuvauspaikkoja, kun muu perhe j\u00e4i vaeltamaan rauhallisemmin el\u00e4imi\u00e4 silitellen. Kohtasimme sitten lounaan merkeiss\u00e4 Christleseen rannalla olevassa ruokapaikassa. Ruoan j\u00e4lkeen k\u00e4vimme viel\u00e4 ihastelemassa H\u00f6lltobel-nimist\u00e4 vesiputousta, joka virtasi syv\u00e4ss\u00e4 kallion halkeamassa.<\/p>\n
<\/a>Paikallisia lehmi\u00e4 oli viel\u00e4 paljon ulkona.<\/p><\/div>\n
Tiistaiaamuna ajoimme samalle parkkipaikalle, mutta nyt suuntasimme suoraan yl\u00f6sp\u00e4in Freibergersee-nimiselle alppij\u00e4rvelle. Min\u00e4 taas j\u00e4in j\u00e4lkeen etsim\u00e4\u00e4n Inhan kuvauspaikkoja, muiden menness\u00e4 edelt\u00e4 j\u00e4rven rannalla. Aamun s\u00e4\u00e4 oli j\u00e4inen ja viel\u00e4 klo 11 aikaan olivat varjopaikat huurteessa. Hetkess\u00e4 s\u00e4\u00e4 kuitenkin l\u00e4mpeni ja jo tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4rven aurinkoisemmalla rannalla oli parisen kymment\u00e4 astetta l\u00e4mmint\u00e4. Saatuani kuvani kuvatuksi nautimme saksalaiseen tapaan varsin runsaan ja maittavan lounaan j\u00e4rven rannassa ja l\u00e4hdimme laskeutumaan takaisin autolle.<\/p>\n
<\/a>Alli ja Vuohi.<\/p><\/div>\n
Valoisaa oli viel\u00e4 muutamia tunteja j\u00e4ljell\u00e4, joten suuntasimme kokeilemaan kes\u00e4kelkkarataa, jollainen oli v\u00e4h\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Rata oli er\u00e4\u00e4nlainen vuoristorata rinteess\u00e4, jossa laskettiin 1-2 hengen kelkoilla ja itse hoidettiin jarrutukset oikeilla hetkill\u00e4. Ensimm\u00e4inen lasku meni v\u00e4h\u00e4n opetellessa, joten ihan ei p\u00e4\u00e4sty radan huippunopeuksiin yli 40 km\/h. Kelkkaradan j\u00e4lkeen menimme viel\u00e4 j\u00e4lkk\u00e4rille It\u00e4valtaan, jonka rajalle ei ollut en\u00e4\u00e4 matkaa kuin muutama kilometri.<\/p>\n
<\/a>Torstaiaamuna l\u00e4hivuori oli peittynyt lumeen.<\/p><\/div>\n
Keskiviikoksi oli tiedossa sateita, joten p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 katsomaan Ludvik II:n rakennuttamaa satulinnaa, mik\u00e4 ainakin Aamun teki syv\u00e4n vaikutuksen. Torstaiaamun valjetessa saimme huomata kaikkien l\u00e4hivuorien saaneen lumipeitteen yllens\u00e4 ja pilvien seikkailevan hyvinkin alhaalla. Niinp\u00e4 heti aamusta l\u00e4hdimme tutustumaan paikalliseen museoon, jossa oli esill\u00e4 maailman suurin kenk\u00e4. Museo esitteli paikkakunnan historiaa ja luontoa mielenkiintoisella tavalla ja lapsetkin viihtyiv\u00e4t siell\u00e4. Kun museosta tullessamme n\u00e4ytti s\u00e4\u00e4 hieman selkenev\u00e4n, p\u00e4\u00e4timme uudestaan kokeilla nousemista yl\u00f6s vuorille. Nyt kohteena oli toinen korkea vuori, jonne p\u00e4\u00e4si gondolihissill\u00e4: Fellhorn. Lumipeitteinen huippu nopeasti vaihtuvine s\u00e4ineen teki vaikutuksen my\u00f6s lapsiin, joten huipulla k\u00e4ynti oli varsin onnistunut. Illalla muut k\u00e4viv\u00e4t viel\u00e4 kylpyl\u00e4ss\u00e4 Sonthofenissa ja min\u00e4 k\u00e4vin k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 hieman kaupungin keskustaa ymp\u00e4ri.<\/p>\n
<\/a>Oberstdorfin kyl\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n
Perjantaina teimme retken Bad Gr\u00f6nenbachiin, jonka linnassa Inha uransa alussa oli opiskellut valokuvausta. Lapset ja Eeva k\u00e4viv\u00e4t tutustumassa paikallisessa ulkoliikuntapuistossa, minun kuvatessani muutamia kuvia linnan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Matkailupaikkana Oberstdorf oli mukava pikkukaupunki, jonka ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 riitti ulkoilusta pit\u00e4v\u00e4lle paljon kauniita patikointimahdollisuuksia. Tosin suurin osa niist\u00e4 j\u00e4i viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Sesonkiaikaan paikka lienee tupaten t\u00e4ynn\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, kun nytkin sunnuntain ollessa kaunis oli polkujen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva maksullinen parkkipaikka t\u00e4ynn\u00e4 autoja.<\/p>\n