{"id":3477,"date":"2019-04-07T17:55:07","date_gmt":"2019-04-07T14:55:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=3477"},"modified":"2020-06-07T22:16:42","modified_gmt":"2020-06-07T19:16:42","slug":"laajoen-koskimelontareitti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=3477","title":{"rendered":"Laajoen koskimelontareitti"},"content":{"rendered":"<p>Varsinais-Suomessa ei liikaa ole hyvi\u00e4 koskimelontajokia. Laajoki on yksi harvoista ellei ainut, miss\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n koskenlaskuretki. Olen jo useamman vuoden haaveillut joen laskemisesta, joten kun Henkka ehdotti joen laskemista, olin heti valmiina l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Koska kev\u00e4t tulva oli jo laskussa, uhrasimme yhden ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme mahdollisimman pian joelle. Laskimme 16,3 kilometrin p\u00e4tk\u00e4n Kasitielt\u00e4 Kustavin tielle. Korkeuseroa kyseisell\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 oli n. 28,5 metri\u00e4.<\/p>\n<p>Varsinaissuomalaiseen tapaan Laajoki on laskettavissa vain tulva-aikaan. Valuma-alueella ei ole suuria j\u00e4rvi\u00e4, mutta runsaat suoalueet tasaavat jonkin verran veden vaihteluita. Tulva-aika ei siksi ole niin lyhyt kuin esimerkiksi Aurajoen koskissa, mutta kuitenkin laskee nopeasti liian alas melomisen kannalta. Joki sin\u00e4ns\u00e4 on melko pieni ja valuma keskim\u00e4\u00e4rin 3,1 kuutiota ja suurimmillaankin on vain 74 kuutiota. Suurimmaksi osaksi joki kulkee peltojen keskell\u00e4 ja sit\u00e4 reunustavat suuret tervalep\u00e4t. Tervalep\u00e4t aiheuttavatkin melojan kannalta suurimman riskitekij\u00e4n: Helpotkin kosket on pakko tarkastaa kaatuneiden puiden varalta, jos laskureitti\u00e4 ei pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n seuraavaan suvantoon saakka. Koskeen kaatunut puu voi olla laskijalle hengenvaarallinen siivil\u00e4, johon meloja voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 jumin p\u00e4\u00e4 veden alla.<\/p>\n<div id=\"attachment_3485\" style=\"width: 460px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2216.jpg\" rel=\"lightbox[3477]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3485\" class=\"wp-image-3485 size-full\" title=\"Henkka laskee Juvankosken hankalinta paikkaa, jonka min\u00e4 j\u00e4nistin.\" src=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2216-1.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"338\" srcset=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2216-1.jpg 450w, https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2216-1-150x113.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-3485\" class=\"wp-caption-text\">Henkka laskee Juvankosken hankalinta paikkaa, jonka min\u00e4 j\u00e4nistin.<\/p><\/div>\n<p>Koska joesta ei ollut saatavissa mit\u00e4\u00e4n varsinaista koskikarttaa laadin sellaisen nettitietojen ja t\u00e4m\u00e4n reissun pohjalta. Melotulla p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 oli kuusi toisistaan selv\u00e4sti poikkeavaa koskialuetta. Moni n\u00e4ist\u00e4 koostui monesta per\u00e4kk\u00e4isest\u00e4 erillisest\u00e4 koskesta, joten laskutavan mukaan voitaisiin joesta haluttaessa erottaa 16 koskeakin. Koskien korkeustiedot olen laskenut maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. Koskille olen antanut subjektiivisen vaikeusluokituksen, jotka varmaankin ovat liian korkeita, koska perustuvat vian yhteen laskuun ja minulla on aivan riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n koskimelontakokemus antamaan luotettavia arvioita suhteessa muihin reitteihin. Ne antavat mahdollisuuden kuitenkin vertailla koskia toisiinsa.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/Laajoki.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-3481 size-full\" src=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/Laajoki.gif\" alt=\"\" width=\"480\" height=\"710\" \/><\/a><\/p>\n<p>Joen vesitilanteen arviointiin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta l\u00e4hdett\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen sivuilla ei ole tietoja Laajoen vesitilanteesta, mutta melko samankaltaisen <a href=\"http:\/\/wwwi2.ymparisto.fi\/i2\/32\/q3200400y\/wqfi.html\">Puttakosken virtaamatiedot<\/a> v\u00e4h\u00e4n pohjoisempaa antanevat varsin hyv\u00e4n kuvan my\u00f6s Laajoen tilanteesta. ELY-keskuksella on <a href=\"http:\/\/ks356083.kimsufi.com\/i3\/RealTime\/LOS.htm\">vedenkorkeuden mittari Hurulankosken yl\u00e4puolella<\/a>, joka my\u00f6s antaa hyv\u00e4n kuvan joen vesitilanteesta. Molempien mittarien mukaan korkein kev\u00e4ttulva oli jo ohitse, kun l\u00e4hdimme melomaan joelle. Puttakoskessa virtaama oli 8 kuutiota, kun kev\u00e4\u00e4n maksimi oli ollut 18 kuutiota. Hurukosken mittari n\u00e4ytti veden korkeudeksi 6,759 metri\u00e4, kun kev\u00e4\u00e4n maksimi oli ollut 25 sentti\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n<div id=\"attachment_3480\" style=\"width: 490px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/Laajokivesi.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3480\" class=\"wp-image-3480 size-full\" src=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/W3100200_N60.gif\" alt=\"\" width=\"480\" height=\"314\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-3480\" class=\"wp-caption-text\">Laajoen veden korkeuden vaihtelu talvella 2019.<\/p><\/div>\n<p>Kajakit laskimme veteen vanhan Myn\u00e4motellin pihasta ja nostimme yl\u00f6s aivan Kustavin tien vieress\u00e4 olevalta rannalta, jossa oli pieni esiintymislava ja puucee. T\u00e4ss\u00e4 kuvaus kaikista kuudesta koskialueesta:<\/p>\n<h2>Juvankoski (III)<\/h2>\n<p>1,6 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero 7,4 m., varsinaisen koskijakson pituus 600 m.<\/p>\n<p>Juvankoski koostuu kolmesta pienest\u00e4 nivasta ennen varsinaista koskialuetta, joka taas koostuu kahdesta erillisest\u00e4 osasta. Nivojen alueella joki tippuu noin metrin ja loput kuuden metrin korkeuserosta jakaantuu tasan kosken kahdelle j\u00e4lkimm\u00e4iselle osalle. Ensimm\u00e4inen osio on melko suoraviivainen vauhdikas r\u00e4nni alas. Kosken viimeinen osuus heti sillan j\u00e4lkeen on kaikkein vaikein, miss\u00e4 koski alkaa kahdella per\u00e4kk\u00e4isell\u00e4 dropilla. Ylemm\u00e4n osan p\u00e4\u00e4virta jakautuu alemmassa osassa molemmille sivuille ja vain pieni osa vedest\u00e4 menee suoraan toisen dropin yli, joten p\u00e4\u00e4virran laskeminen on varmaankin varsin vaikea. Kosken vasemmassa reunassa on kivi, jonka yli vesi virtaa varsin tasaisena selk\u00e4n\u00e4. Ainakin t\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4 kyseinen kiven p\u00e4\u00e4llyst\u00e4 vaikutti helpoimmalta reitilt\u00e4 laske ensimm\u00e4inen droppi, jolloin osui toiseen droppiin helpoimpaan kohtaan. Kiven p\u00e4\u00e4lt\u00e4 virtasi kuitenkin ihan riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4. Itse j\u00e4nistin kyseisen kohdan ehk\u00e4 turhaan, koska Henkan mukaan oli helpompi kuin, milt\u00e4 rannalta oli n\u00e4ytt\u00e4nyt.<\/p>\n<h2>Kivikyl\u00e4nkoski (luokittelematon)<\/h2>\n<p>3,4 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero 0,6 m., pituus 130 m.<\/p>\n<p>Minulla ei juurikaan ole muistikuvia t\u00e4st\u00e4 koskesta, joten se on ollut vain helppo niva.<\/p>\n<h2>Karjakoski (I)<\/h2>\n<p>5,4 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero: 2,0 m., pituus: 130 m.<\/p>\n<p>Koskessa ei sin\u00e4ns\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n erityisen hankalaa. Alun saaren olisi voinut kiert\u00e4\u00e4 kummalta puolelta tahansa. Me valitsimme kierron vasemmalta, koska siin\u00e4 oli v\u00e4hemm\u00e4n kaatuneita puita tiell\u00e4 ja mit\u00e4 oli, n\u00e4yttiv\u00e4t helpoilta ohittaa.<\/p>\n<h2>Korvensuunkoski (II)<\/h2>\n<p>9,2 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero: 7,3 m., pituus: 570 m.<\/p>\n<p>Kaksiosainen koski, jonka ensimm\u00e4isess\u00e4 helpommassa osassa vesi tippuu reilun metrin. Toinen osa alkaa padolla, mik\u00e4 rajoittaa veden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 koskeen ja ohjaa veden voimalaitokseen, joka on otettu uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2016. Koska voimalaitos ottaa huomattavan osan kosken vedest\u00e4, on koski melojalle kivisempi ja matalampi, mink\u00e4 takia koski lienee laskettavissa vain tulva huipun tienoilla. Nyt padosta oli kuitenkin jokunen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelylankku p\u00e4\u00e4ssyt karkuun ja ehk\u00e4 muutenkin vett\u00e4 oli viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti laskuun. Pohjakosketuksia tuli jokunen, mutta muuten suhteellisen helppo laskettava aivan kosken lopussa oli paljon kivi\u00e4 ja sai olla tarkkana, jos halusi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 suuremmat pohjakosketukset. Henkka yritti meloa padon yli muttei onnistunut.<\/p>\n<h2>Hurulankoski (I)<\/h2>\n<p>11,4 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero: 1,9 m., pituus: 200 m.<\/p>\n<p>Helppo kaksiosinen koski. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 osassa oli matala riippusilta, jonka ali kuitenkin hyvin mahtui.<\/p>\n<div id=\"attachment_3486\" style=\"width: 460px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2217.jpg\" rel=\"lightbox[3477]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3486\" class=\"wp-image-3486 size-full\" title=\"Henkka Lujalankoskessa. M\u00e4 menin puiden toiselta puolelta. Henkka tuli kapeaa myllyr\u00e4nni\u00e4.\" src=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2217-1.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"338\" srcset=\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2217-1.jpg 450w, https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/IMG_2217-1-150x113.jpg 150w\" sizes=\"(max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-3486\" class=\"wp-caption-text\">Henkka Lujalankoskessa. M\u00e4 menin puiden toiselta puolelta. Henkka tuli kapeaa myllyr\u00e4nni\u00e4.<\/p><\/div>\n<h2>Lujalankoski (II)<\/h2>\n<p>12,5 km. l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4, korkeusero: 5 m., pituus: 590 m.<\/p>\n<p>Viisiosainen koski, jossa varsin eri tyyppisi\u00e4 osia. Itse koski ehk\u00e4 vain ykk\u00f6sen tasoinen, mutta korotin t\u00e4ss\u00e4 kakkoseksi, koska ensimm\u00e4isess\u00e4 portaassa oli pahasti kaatuneena puu, joka lienee ollut siin\u00e4 jo jonkun aikaa. Puu peitti kosken leveydest\u00e4 ehk\u00e4 noin 2\/3 ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4virran. Eli koskea laskiessa piti olla varma siit\u00e4, ett\u00e4 pystyy kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n kyseisen puun vasemman kautta. Henkka laski ensimm\u00e4isen portaan vasemmasta reunasta pient\u00e4 myllyr\u00e4nni\u00e4 pitkin. Itse laskin p\u00e4\u00e4uoman vasenta reunaa. Nelj\u00e4s porras oli pahasti kaatuneiden puiden sulkema, mutta vasemmasta reunasta l\u00f6ytyi kapea sivu-uoma, mist\u00e4 kajakki juuri mahtui kulkemaan, joten laskimme sen sit\u00e4 pitkin. Nelj\u00e4nnen portaan alla oli hyv\u00e4 surffiaalto, miss\u00e4 Henkka k\u00e4vi surffaamassa. Itse tyydyin lossailemaan koskea edes takaisin. Viimeinen porras oli en\u00e4\u00e4 pieni niva, jonka lopussa oli my\u00f6s pieni aalto ja suhteellisen syv\u00e4 kuoppa, mik\u00e4 olisi mahdollistanut taas sivusurffailun.<\/p>\n<p>Kokonaisuutena kiva joki koko p\u00e4iv\u00e4n retkeen. Meill\u00e4 aikaa melontaan ja koskien katseluun rannalta kului reilut seitsem\u00e4n tuntia, joten ihan hirve\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaava vauhti ei ollut. Varsinaisilta puunraivaust\u00f6ilt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa v\u00e4ltyttiin vaikka saha ja kirves meill\u00e4 kajakissa olikin mukana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varsinais-Suomessa ei liikaa ole hyvi\u00e4 koskimelontajokia. Laajoki on yksi harvoista ellei ainut, miss\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4n koskenlaskuretki. Olen jo useamman vuoden haaveillut joen laskemisesta, joten kun&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3487,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3477"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3477"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5023,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3477\/revisions\/5023"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/3487"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}