![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/Vajosuo_Panorama4.jpg\" "\\"Suota")
<\/a>Suota T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4n laavun edess\u00e4.<\/p><\/div>\n
<\/a>Lumiset pitkokset laavun takaa.<\/p><\/div>\n
L\u00e4hdimme liikkeelle Kurjenpes\u00e4lt\u00e4 lauantai iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja ensimm\u00e4isen\u00e4 iltana k\u00e4velimme reilun viiden kilometrin matkan T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4n laavulle. Laavulla valmistimme iltapalan ja nautimme nuotion l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ennen nukkumaan menoa. Y\u00f6 oli kylm\u00e4 ja aamulla huomasimme ohuen lumikerroksen tehneen maiseman varsin kauniiksi. Ennen liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 halusin k\u00e4yd\u00e4 katsomassa vanhaa Login kammia, miss\u00e4 lapsena olin lukuisia kertoja y\u00f6pynyt. Turkulainen tunturikerho oli yll\u00e4pit\u00e4nyt jossain l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 turvekammia ja kotaa, jotka silloin toimivat autiotupa periaatteella. Ne olivat minulle ainut y\u00f6pymismahdollisuus, kun en viel\u00e4 omistanut riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4mmint\u00e4 makuupussia teltassa nukkumiseen talvipakkasella.<\/p>\n
<\/a>Login vanha kammi T\u00f6ykk\u00e4l\u00e4n l\u00e4hell\u00e4.<\/p><\/div>\n
Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olikin edess\u00e4 ihan kunnon vaellusmatka, vajaat 19 kilometri\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 l\u00e4mpeni melko nopeasti ja aamun lumisade haihtui taivaan tuuliin. Kurjenrahkan kansallispuistoa perustettaessa syntyi k\u00e4site aavistushakkuut, mill\u00e4 tarkoitettiin hakkuita puistoon aiotuilla mets\u00e4alueilla ja joiden tarkoituksen oli est\u00e4\u00e4 puiston reunametsien liitt\u00e4minen suojelualueeseen. Vajosuon ja Pukkipalon v\u00e4lisell\u00e4 alueilla n\u00e4kyi runsaasti uusia hakkuita, olivatko n\u00e4m\u00e4kin aavistushakkuita vai normaalia mets\u00e4talouskiertoa.<\/p>\n
<\/a>V\u00e4lill\u00e4 polku kulki pieni\u00e4 teit\u00e4 peltojen poikki.<\/p><\/div>\n
<\/a>Vajosuon reunapolkuja.<\/p><\/div>\n
<\/a>Polku kauniissa hoitomets\u00e4ss\u00e4.<\/p><\/div>\n
<\/a>Mets\u00e4nhakkuita kansallispuiston reunalla.<\/p><\/div>\n
<\/a>Rettun laavulla lounaalla.<\/p><\/div>\n
<\/a>Hakattua mets\u00e4\u00e4 Pukkipalon tien varressa.<\/p><\/div>\n
Voimia elvytt\u00e4v\u00e4n lounastauon pidimme puolenv\u00e4lin paikkeilla Rettun laavulla. Hieman oudosti Rettun laavua ei ole merkitty kaikkiin alueen esitteisiin ja reittikuvauksiin. Aamu jaksoikin p\u00e4iv\u00e4n todella reippaasti ilman mit\u00e4\u00e4n kitin\u00f6it\u00e4. Illansuussa aurinkokin alkoi paistaa mukavasti ja p\u00e4\u00e4simme p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaellusp\u00e4iv\u00e4n Lakj\u00e4rven rannassa auringonlaskua ihastellen. Y\u00f6 Lakj\u00e4rvell\u00e4 ei ollut ihan niin kylm\u00e4 kuin edellinen.<\/p>\n
<\/a>Auringonlasku Lakj\u00e4rvell\u00e4.<\/p><\/div>\n
<\/a>Lakj\u00e4rven laavu.<\/p><\/div>\n
Matkaa Kurjenpes\u00e4lle oli viel\u00e4 reilut seitsem\u00e4n kilometri\u00e4, mik\u00e4 meni mukavasti aamup\u00e4iv\u00e4n aikana. Matkalla Pippuri p\u00e4\u00e4si nauttiman talven vanhoista lumista, joissa kieriskely oli h\u00e4nest\u00e4 ihanaa. Savoj\u00e4rven rantaa kiert\u00e4v\u00e4t pitkospuut olivat varsin kauniit nyt kev\u00e4isen\u00e4 aamuna.<\/p>\n