![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/IMG_2088.jpg\" "\\"12")
<\/a>12 \/ 70<\/p><\/div>\n
<\/a>22 \/ 60<\/p><\/div>\n
<\/a>29 \/ 53<\/p><\/div>\n
Matkaa kertyi periaatteessa 82 kilometri\u00e4, mutta pikkasen tuli lis\u00e4\u00e4 poikkeamista leiripaikoille sek\u00e4 parista pidemm\u00e4st\u00e4 kuvaussessiosta kauempana reitilt\u00e4. Liikkeell\u00e4oloaika oli yhteens\u00e4 56 tuntia ev\u00e4s- ja kuvaustaukoineen, mist\u00e4 voi jo pikkaisen tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 reitin olosuhteista.<\/p>\n
S\u00e4iden puolesta olin varautunut koviinkin pakkasiin, mutta luonto tarjoilikin minulle suojakeli\u00e4 ja vesisadetta. Auringon pilkett\u00e4 ja kirkasta y\u00f6t\u00e4 odotin kovasti, mutta heikko iltaruskon valo Porontimajoella paljastuikin lopulta Rukan laskettelurinteiden valoiksi.<\/p>\n
Valoisa aika p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 oli lyhyt eik\u00e4 riitt\u00e4nyt mitenk\u00e4\u00e4n kaikkeen matkan tekoon. Niinp\u00e4 iso osa matkasta tapahtui pilkkopime\u00e4ss\u00e4 otsalampun valossa, jolloin maisemien ihastelu keskittyi niihin viiteen l\u00e4himp\u00e4\u00e4n puuhun. Alhaalta kuuluva kosken kuohu kertoi kyll\u00e4, ett\u00e4 potentiaalia komeampiinkin n\u00e4kymiin kyll\u00e4 olisi.<\/p>\n
<\/a>37 \/ 45<\/p><\/div>\n
<\/a>41 \/ 41<\/p><\/div>\n
<\/a>43 \/ 39<\/p><\/div>\n
Pime\u00e4ss\u00e4 kilometrikyltit olivat ainoita kiintopisteit\u00e4, joista saattoi n\u00e4hd\u00e4 matkan etenev\u00e4n. Alkuun kuvasin muutaman hauskan n\u00e4k\u00f6isen kyltin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. P\u00e4ivien edetess\u00e4 kylteist\u00e4 tuli yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Niit\u00e4 alkoi odottaa. Jokaisen kohtaaminen oli kuin olisi kohdannut yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 kuvasin jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki kyltit, joiden kuvaamiseen vain valo riitti.<\/p>\n
Alkumatkasta lumi takertui lumikenkiin ja teki etenemisest\u00e4 hyvin raskasta. Loppumatkasta kuten Karhunkierroksen kiert\u00e4neet tiet\u00e4v\u00e4t on aika jyrkki\u00e4 yl\u00e4m\u00e4ki\u00e4, jotka tekev\u00e4t etenemisest\u00e4 raskasta. Siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli fyysisesti helpompaa, mutta vesisade ja puista tippuva sulanut lumi pitiv\u00e4t retken tunnelmaa yll\u00e4.<\/p>\n
Pari ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 mentiinkin l\u00e4hes koko ajan maksimisykkeill\u00e4, mihin noin pitk\u00e4ll\u00e4 reissulla pystyy. V\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 oli vain pakko pys\u00e4hty\u00e4 puuskuttamaan. Energian kulutus oli aivan tapissaan ja olin varautunut ruuassa selv\u00e4sti kevyemp\u00e4\u00e4n reissuun. Loppumatkasta elimist\u00f6 huusikin jo ruokaa kello 11 aikaan ja meno oli hoipertelevaa alhaisen veren sokerin takia, mit\u00e4 ep\u00e4toivoisesti koetin paikata kuivahedelmill\u00e4 ja metukalla. Illalla ruoka-annokset eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4neet korvaamaan p\u00e4iv\u00e4n energiatarvetta. Olin selv\u00e4stikin varannut liian v\u00e4h\u00e4n ruokaa mukaani.<\/span><\/p>\n 49 \/ 33<\/p><\/div>\n 51 \/ 31<\/p><\/div>\n 62 \/ 20<\/p><\/div>\n P\u00e4ivien aikataulutus etuk\u00e4teen meni ihan pieleen. P\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 oli vain 7 valoisaa tuntia, jolloin maastossa n\u00e4ki liikkua ilman otsalamppua ja se aika kannatti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ulkona liikkumiseen. Noista 7 tunnista 5 oli sellaisia, ett\u00e4 pystyi kuvamaan jalustalla ja 3 sellaisia, ett\u00e4 k\u00e4sivaralta kuvaaminen oli mahdollista. Ei aamulla ollut mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottamaan p\u00e4iv\u00e4n valkenemista kuvaamiseen ja illalla leiripaikalle saapuessa oli jo pime\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 pian oivalsin, ett\u00e4 kunkin p\u00e4iv\u00e4n matkalta oli mietitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4rkein kuvauskohde ja mitoittaa aamun l\u00e4ht\u00f6 siten, ett\u00e4 juuri tuo kohde osuu noihin kolmeen parhaaseen kuvaustuntiin.<\/p>\n Loppumatkasta tiputin oman tyvek-karttani jonnekin Mossorinvaaran tienoille, josta toivottavasti joku sen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja korjaa roskan pois. Sen j\u00e4lkeen pyrin painamaan isojen opaskarttojen n\u00e4kym\u00e4n oleellisilta osiltaan mieleen ja suunnistamaan ulkomuistista. Toki edell\u00e4 kulkeneiden kulkijoiden j\u00e4ljet helpottivat suunnistusta.<\/span><\/p>\n 64 \/ 18<\/p><\/div>\n 70 \/ 12<\/p><\/div>\n 72 \/ 10<\/p><\/div>\n Aika v\u00e4h\u00e4n muita liikkujia n\u00e4in matkallani. Mets\u00e4hallituksen ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat kunnostamassa Runsulammen rakenteita. Luontokeskuksen ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 oli ilmeisen tyls\u00e4\u00e4, kun jaksoi niin innokkaasti vaihdella kuulumisia vesisateen kasteleman v\u00e4h\u00e4n pettyneen vaeltajan kuulumisia, joka kuitenkin muuten oli ihan hyv\u00e4ntuulinen. Olin niin jo haaveillut tuoreesta munkista, mutta kahviota ei kuulemma kannata pit\u00e4\u00e4 auki, jos vaeltajia on noin yksi viikossa. Siilastuvalla kohtasinkin kaksi muuta lumikenk\u00e4ilij\u00e4\u00e4, joiden per\u00e4ss\u00e4 kuljin loppumatkan ja tapasinkin viel\u00e4 seuraavillakin k\u00e4mpill\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>