{"id":4629,"date":"2020-05-21T13:32:26","date_gmt":"2020-05-21T10:32:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=4629"},"modified":"2020-06-07T22:02:57","modified_gmt":"2020-06-07T19:02:57","slug":"reppulautta-vesiston-ylityksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=4629","title":{"rendered":"Reppulautta vesist\u00f6n ylityksess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vesist\u00f6n ylitys on merkitt\u00e4v\u00e4 haaste vaelluksella. Merkityill\u00e4 reiteill\u00e4 yleens\u00e4 on sillat, mutta reittien ulkopuolella t\u00e4ytyy ylitys tehd\u00e4 omin avuin. Yleens\u00e4 vaellus suunnitellaan siten, ett\u00e4 se kulkee vedenjakajan tuntumassa yl\u00e4nk\u00f6mailla, jolloin joet ovat viel\u00e4 pieni\u00e4 ja helposti virtapaikassa kahlattavissa yli. Aina se ei ole mahdollista, jolloin vaihtoehdoksi voi tulla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain vesikulkuneuvoa suvantopaikassa. Rinkkalautta<\/a> on perinteinen tapa ylitt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6, mutta se ei oikein onnistu rakentaa kevytretkeilij\u00e4n pikkurepusta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Sampo meloo Oulankajoen poikki.<\/p><\/div>\n

Saksalaisessa verkkokaupassa<\/a> silmiini pisti minimalistinen ja eritt\u00e4in kevyt reppulautta. Itse lautta painoi vain reilut puoli kiloa ja melan sek\u00e4 kelluntaliivinkin kanssa paino j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 alle puolentoista kilon. Sellainen paino ei olisi ylivoimainen kantaa, jos tiedossa on merkitt\u00e4vi\u00e4 vesist\u00f6n ylityksi\u00e4, etenkin silloin, kun painoa on jakamassa useampi vaeltaja. Toki silloin painoon on viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 narua, jotta lauttaa saadaan tyhj\u00e4n\u00e4 hinattua takaisin seuraavalle ylitt\u00e4j\u00e4lle. T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen ostin millist\u00e4 dyneemanarua, joka on ohuudestaan huolimatta vahvaa moneen tarkoitukseen. Lautta tarvikkeineen menee my\u00f6s varsin pieneen tilaan ja on helposti pakattavissa 45 litran reppuun muiden vaellusvarusteiden ohella.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
V\u00e4line<\/span><\/td>\nMalli<\/span><\/td>\nPaino g<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
Reppulautta<\/td>\nSupai Flatwate Canyon II<\/td>\n675<\/td>\n<\/tr>\n
Mela<\/td>\nSupai Olo<\/td>\n357<\/td>\n<\/tr>\n
Liivi<\/td>\nAnfibio Buoy Boy, puhallettava L\/XL<\/td>\n385<\/td>\n<\/tr>\n
Naru<\/td>\n160m 1mm dyneemanarua<\/td>\n376<\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/span><\/td>\n<\/td>\n1793<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Lautta<\/h2>\n

Lautta on yksinkertainen, yksikammioinen ja kangaspohjainen. Muodoltaan se on hieman p\u00e4\u00e4ryn\u00e4n muotoinen, ja siin\u00e4 istutaan lautan leve\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Lautan paino on niin pieni, ett\u00e4 sen kest\u00e4vyys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja olen k\u00e4sitellyt sit\u00e4 hyvin varoen. Se on kyll\u00e4 kest\u00e4nyt pieni\u00e4 pohjakosketuksiakin. Varsinaiseen koskenlaskuun siit\u00e4 ei kuitenkaan ole, siihen on olemassa huomattavasti jykev\u00e4mpi\u00e4 ja painavampia lauttoja. Lautta puhalletaan pienen letkun kanssa t\u00e4yteen, mik\u00e4 mahdollistaa ilman lis\u00e4\u00e4misen my\u00f6s vesill\u00e4, jos sellaiselle olisi tarvetta. Puhaltamiseen kannattaa varata hieman aikaa sill\u00e4 ilman apuv\u00e4lineit\u00e4 intensiivinen puhaltaminen saattaa alkaa py\u00f6rrytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Reppulautta<\/p><\/div>\n

Mela<\/h2>\n

Mela koostuu kolmiosaisesta alumiinivarresta ja hiilikuituisista lavoista. Varsi on huomattavasti normaalia melan vartta ohuempi. Lapakulmaa melassa ei ole vaan molemmat lavat ovat samansuuntaisia eik\u00e4 sit\u00e4 pysty muuttamaan. Ihan t\u00e4ydell\u00e4 voimalla en sill\u00e4 ole uskaltanut meloa, enk\u00e4 sill\u00e4 tekisi tuentoja tai eskimok\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Mutta kumilauttaa melalla pystyy kyll\u00e4 ihan kohtuullisesti melomaan, vaikkakin kovassa virrassa melan heiver\u00f6isyys saattaa asettaa rajat. Painoonsa n\u00e4hden mielest\u00e4ni ihan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 mela, joka riitt\u00e4\u00e4 niihin olosuhteisiin, miss\u00e4 kumilauttaakin on luontevin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Mela<\/p><\/div>\n

Liivit<\/h2>\n

Ensimm\u00e4iseksi t\u00e4ytyy heti todeta, ett\u00e4 liivit eiv\u00e4t ole CE-merkityt kelluntav\u00e4lineet. Myyj\u00e4n mukaan niit\u00e4 ei pysty hyv\u00e4ksytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kelluntaliiveiksi, koska ne pit\u00e4\u00e4 itse muistaa puhaltaa ennen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli paukkuliivien tapaan eiv\u00e4t t\u00e4yty itsest\u00e4\u00e4n. En ole niiden kanssa joutunut veden varaan, mutten ep\u00e4ile etteik\u00f6 ne t\u00e4ytt\u00e4is teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Niiden ehdoton valtti on se, ett\u00e4 tyhj\u00e4n\u00e4 ne eiv\u00e4t vie paljoakaan tilaa ja ovat siksi helpot pit\u00e4\u00e4 mukana.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Liivit<\/p><\/div>\n

Naru<\/h2>\n

Vajaan 80 metrin vesist\u00f6n ylitykseen tarvitsee 160 metri\u00e4 narua. Millin dyneemanarun kest\u00e4vyys on 40 kiloa, mik\u00e4 hyvin riitt\u00e4\u00e4, vaikka t\u00e4yteenlastatun lautankin hinaamiseen joen poikki. Noin ohuen narun paino on viel\u00e4 kohtuullinen, mutta sen pit\u00e4minen selv\u00e4n\u00e4 vyyhten\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ylityksess\u00e4 ei olekaan niin helppoa. Varovaisesti k\u00e4sitellen sen saa vyyhdetty\u00e4 maahan niin, ettei se p\u00e4\u00e4se sotkeutumaan, mik\u00e4 onkin varsin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vesist\u00f6n ylityksess\u00e4 ei liene liikaa aikaa sotkujen selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Ivalojoki<\/h2>\n

Reppulauttani p\u00e4\u00e4si ensimm\u00e4iseen tulikokeeseen Ivalojoella. Tein tytt\u00e4reni ja koiran kanssa 10 p\u00e4iv\u00e4n vaelluksen alueella ja paluumatkalla meid\u00e4n tuli ylitt\u00e4\u00e4 Ivalojoki jostain Louhiojan kohdalta. Olin etuk\u00e4teen ilmakuvasta katsonut alle 80 metri\u00e4 leve\u00e4n rauhallisesti virtaavan kohdan ylitykseen. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 virta olikin odotettua suurempi ja ylitys ei mennyt ihan niin helposti kuin olin odottanut.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Vene ja muut varusteet valmiina Ivalojoen ylitykseen.<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 yrityksell\u00e4 sidoin reppulauttaan 80 metrisen narun kiinni, jonka annoin tytt\u00e4relleni ja otin toisen 80 metri\u00e4 mukaani. Koira hypp\u00e4si iloisesti kyytiin mukaan ja l\u00e4hdin melomaan. Reilusti ennen vastarantaa naru kiristyi ja en p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi rantaa, joten jouduin palaamaan takaisin. Virta oli ottanut narun mukaansa ja aiheutti sellaisen vedon naruun, etten sit\u00e4 vasten pystynyt melomaan.<\/p>\n

Seuraavalla kerralla sidoin koko 160 metrin narun lautan per\u00e4\u00e4n. Vastarannalla voisin sitten irrottaa narun ja sitoa sen uudestaan puolesta v\u00e4list\u00e4 kiinni. Koira tuli nyt kyytiin hieman ep\u00e4r\u00f6iden. L\u00e4hdin melomaan. P\u00e4\u00e4sin suhteellisen l\u00e4helle vastarantaa, mutta kuten edellisell\u00e4kin kerralla pitk\u00e4 naru vedess\u00e4 alkoi toimia ajoankkurina ja veti minua alavirtaan p\u00e4in, enk\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt vastarannalle. Nyt ohut narukin oli mennyt sotkuun. Jouduin toistamiseen palaamaan vastarannalle.<\/p>\n

Kolmatta yrityst\u00e4 varten vedin narun pitk\u00e4ksi l\u00e4ht\u00f6rannalle ja l\u00e4hdin liikkeelle 160 metri\u00e4 aiotusta ylityspaikasta yl\u00e4virtaan. Nyt koira ei en\u00e4\u00e4 olisi halunnut kyytiin, mutta nostin sen v\u00e4kisin mukaan ja se tyytyi kohtaloonsa. Kolmas yritys lopulta onnistui. Valuin odotusten mukaisesti 160 metri\u00e4 virran mukana, mutta ehdin saavuttaa vastarannan, ennen kuin naru olisi vet\u00e4nyt minut mukanaan alavirtaan. Loppumatkasta tunsin jo narun vedon, mutta pystyin melomaan sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Nyt kun olin p\u00e4\u00e4ssyt vastarannalle sidoin narun keskelt\u00e4 lauttaan kiinni ja pystyimme operoimaan sill\u00e4 helposti. Seuraavalla kyydill\u00e4 vedimme varusteemme joen poikki. Varmuuden vuoksi kiinnitimme rinkat lauttaan kiinni, jotta ne eiv\u00e4t lautan kaatuessa vahingossakaan p\u00e4\u00e4sisi karkaamaan. Viimeisell\u00e4 kerralla tytt\u00e4reni tuli yli ja h\u00e4n ei ollut halukas melomaan, joten vedin h\u00e4net narulla joen poikki. Oman lis\u00e4j\u00e4nnityksens\u00e4 ylitykseen toi iso moottorilla ajanut koskenlaskulautta, joka l\u00e4hestyi meit\u00e4 yl\u00e4virrasta. He onneksi rantautuivat kuitenkin meit\u00e4 ennen. En halua ajatella mit\u00e4 siit\u00e4 olisi seurannut, jos he olisivat ajaneet meid\u00e4n naruumme.<\/p>\n

Oulankajoki<\/h2>\n

Oulangan kansallispuistossa on kymmenisen metri\u00e4 korkea, luonnonkaunis Putaank\u00f6ng\u00e4s. Useimmille puiston k\u00e4vij\u00f6ille se on vieras, sill\u00e4 se sijaitsee v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella jokea Karhunkierroksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yhten\u00e4 vuotena ehdotin opiskelijoilleni, ett\u00e4 ottaisin reppulauttani mukaan ja k\u00e4visimme yhten\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 katsomassa sit\u00e4. Ehdotus sai sen verta kannatusta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin sen toteuttaa. Pakkasin lautan tarvikkeineen ja viiden p\u00e4iv\u00e4n vaelluskamat 45 litran reppuuni. Se n\u00e4ytti osallistujista niin pienelt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t minun luopuneen hankkeesta, etenkin kun mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ei n\u00e4kynyt repun ulkopuolella.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Oulankajoen ylitus Putaankosken kohdalta.<\/p><\/div>\n

Hieman ennen Putaanojaa oli Oulankajoessa sopiva kohta ylitykseen. Suoraan siit\u00e4 p\u00e4\u00e4si noin 70 metrin ylityksell\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskell\u00e4 olevaa saarta p\u00e4\u00e4si kahdella noin 40 metrin mittaisella p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4. Menomatkalla en ollut ihan varma meloisiko kaikki vai joutuisimmeko k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n narua ihmisten hinaamisen yli, joten menimme saaren kautta kahdessa er\u00e4ss\u00e4. Paluumatkan teimme ajan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi suoraan.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Sampo kiskoo tyhj\u00e4n lautan takaisin. Kyydiss\u00e4 kelluntaliivit ja mela.<\/p><\/div>\n

Itseni lis\u00e4ksi joen ylitti nelj\u00e4 rohkeaa opiskelijaa. Oli ihan hyv\u00e4, ettei opiskelijoita ollut enemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ylityksiin meni yhteens\u00e4 yli kaksi tuntia. Narujen, liivien ja melan kanssa s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen meni vaan aikaa aika runsaasti. Muuten ylitys menikin ihan mallikkaasti ja kommelluksitta.<\/p>\n

Kaikki osallistujat meloivat itse, joten emme tarvinneet narua kuin lautan kiskomiseksi takaisin l\u00e4ht\u00f6pisteeseens\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa keksimme vet\u00e4\u00e4 narun aina s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti yl\u00f6s vedest\u00e4 nopealla kiskaisulla takaisin p\u00e4in. Kiskaisu oli sen verta nopea, ett\u00e4 lautan vauhti ei merkitt\u00e4v\u00e4sti ehdi hidastua, mutta kun narun sai yl\u00f6s vedest\u00e4 ei ollut ongelmaa siit\u00e4, ett\u00e4 virta olisi vienyt narua mukanaan ja vet\u00e4nyt pois vastarannalta. Toki virtauskin t\u00e4ss\u00e4 oli rauhallisempi kuin edellisell\u00e4 kerralla Ivalojoella.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Maija ylitt\u00e4\u00e4 Oulankajokea, Sampo vastarannalla hallinnoi narua.<\/p><\/div>\n

Loppuvaikutelma<\/h2>\n

Reppulautasta on j\u00e4\u00e4nyt kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen kuva. Varsin kohtuullisella painolla ja pienell\u00e4 pakkauskoolla se mahdollistaa vesist\u00f6n ylityksen rauhallisesti virtaavasta kohdasta. En pid\u00e4 sit\u00e4 kohtuuttoman painoisena edes kevytretkeilij\u00e4n reppuun. Ryhm\u00e4n kanssa toimittaessa, vetonaru asettaa omat rajoituksensa ylityspaikalle, mutta yksin kuljettaessa sill\u00e4 pystyisi kyll\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n varsin laajojakin vesist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesist\u00f6n ylitys on merkitt\u00e4v\u00e4 haaste vaelluksella. Merkityill\u00e4 reiteill\u00e4 yleens\u00e4 on sillat, mutta reittien ulkopuolella t\u00e4ytyy ylitys tehd\u00e4 omin avuin. Yleens\u00e4 vaellus suunnitellaan siten, ett\u00e4 se kulkee vedenjakajan tuntumassa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4638,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25,13,9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4629"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4629"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5017,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4629\/revisions\/5017"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4638"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}