![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Berghamn_Panorama1.jpg\" "\\"Kuutamo,")
<\/a>Kuutamo, Kasan.<\/p><\/div>\n
Melontatuntuma oli kuukauden liikkumattomuudessa pitk\u00e4lti kadonnut ja selk\u00e4 oli j\u00e4ykk\u00e4 kuin rautakanki. Hyv\u00e4st\u00e4 melontatekniikasta oli turha haaveilla. T\u00e4ll\u00e4 reissulla luonnossa oleilu olikin melontaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja melontap\u00e4iv\u00e4t olivat lyhyit\u00e4. Olin ottanut mukaan kirjan, jota lueskelin teltassa pitkin\u00e4 pimein\u00e4 iltoina.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen yll\u00e4tys olikin vastassa jo heti l\u00e4ht\u00f6satamassa. Vesi oli aivan tavattoman kirkasta. Meren pohja n\u00e4kyi useamman metrin syvyydest\u00e4. Kes\u00e4isin sinilev\u00e4t samentavat veden, mutta n\u00e4in my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ravinteiden, l\u00e4mm\u00f6n ja valon puute olivat tappaneet lev\u00e4t. Mutta nyt oli mahdollista kokea sellainen veden kirkkaus, mit\u00e4 se joskus on ollut vuoden ymp\u00e4ri.<\/p>\n
<\/a>Rantakallioita, Glosan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Rantakallioita, Glosan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Rantakallioita, Glosan.<\/p><\/div>\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 her\u00e4sin puolen y\u00f6n aikoihin kokkailemaan ja valokuvaamaan kuutamoa. Kesken kuvausten maisema valostui ehk\u00e4 noin sekunnin ajaksi, mit\u00e4 j\u00e4in ihmettelem\u00e4\u00e4n. Kirkastuminen oli selv\u00e4sti elosalamaa hitaampi ja kirkkaudelleen jonkin verran t\u00e4ysikuuta kirkkaampi. Sosiaalisesta mediasta l\u00f6ytyikin nopeasti vastaus ihmettelyyni: Ruotsiin oli pudonnut eritt\u00e4in kirkas meteoriitti.<\/p>\n
Toisen y\u00f6n t\u00e4htikuvauksen pilasi noin puolen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ollut kes\u00e4m\u00f6kkeilij\u00e4, joka poltti aivan hillitt\u00f6m\u00e4n kirkkaita ulkovaloja y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 edes tainnut olla m\u00f6kill\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen ulkovalonsa valaisivat koko maiseman, joten sellaisia y\u00f6kuvia en p\u00e4\u00e4ssyt kokeilemaan mit\u00e4 olisin halunnut. P\u00e4\u00e4tin kuitenkin tehd\u00e4 joitain teknisi\u00e4 kokeiluja. Otin 9 kuvaa 800 asan asetuksella ja yhdistin ne kotona tietokoneella toisiinsa Sequator-ohjelmalla. Kohina laski ihan kelvolliseen mittaluokkaan ja lis\u00e4\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 sai esiin. Ihan onnistunut kokeilu siis.<\/p>\n
Viimeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 taas Turun ja Paraisten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli ohuita melko korkealla olevia pilvi\u00e4, joista heijastuva valo valaisi maisemaa h\u00e4iritsev\u00e4sti, joten nytk\u00e4\u00e4n en p\u00e4\u00e4ssyt haluamiani kuvia kokeilemaan. Saaristokaan ei loppujen lopuksi ole kovin pime\u00e4 paikka.<\/p>\n
<\/a>Auringonlasku, Glosan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Vesimies N\u00f6t\u00f6n yl\u00e4puolella.<\/p><\/div>\n
S\u00e4\u00e4 oli kyll\u00e4 komea. Auringon paistaessa tuulensuojaisessa paikassa saattoi hyvin huomata, kuinka se l\u00e4mmitti ihanasti. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuuli kuitenkin melko voimakkaasti ja j\u00e4in viel\u00e4 ensimm\u00e4iseksi y\u00f6ksi suojaisille vesille. Huonolla melontatuntumalla ei huvittanut l\u00e4hte\u00e4 yksikseen ter\u00e4v\u00e4\u00e4n aallokkoon. Viimeisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 satoi v\u00e4h\u00e4n, mutta aamulla sateen j\u00e4lkeen pilviverho vet\u00e4ytyi pois etel\u00e4\u00e4n ja aurinko p\u00e4\u00e4si sen j\u00e4lkeen paistamaan l\u00e4hes pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta. Harvoin p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n niin jyrkk\u00e4\u00e4 pilvisyyden rajaa.<\/p>\n
<\/a>\u00c5d\u00f6 fj\u00e4rden, Glosan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Kaksi kyhmyjoutsenta.<\/p><\/div>\n
<\/a>\u00c5d\u00f6 fj\u00e4rden, Glosan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Rantakallioita, Glosan.<\/p><\/div>\n
Marraskuun luonto on hiljaista, kun el\u00e4imet valmistautuvat talveen. P\u00e4\u00e4sin niit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin paljon. Berghamnin pohjoispuolella halli uiskenteli pitk\u00e4n aikaa p\u00e4\u00e4 veden pinnalla eik\u00e4 tuntunut v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n minusta. Paluumatkalla valkoh\u00e4nt\u00e4kauriit olivat tulleet ruokailemaan kes\u00e4m\u00f6kkien pihoihin. Laulujoutsenet n\u00e4yttiv\u00e4t jo kokoontuneen muuttoparviin, mutta kyhmyjoutsenet liikkuivat viel\u00e4 perhekunnittain. Koskeloita ja sinisorsia oli pieniss\u00e4 parvissa.<\/p>\n
Yksitt\u00e4inen merimetso lensi jossain kaukana. Merikotkan ja korpin n\u00e4in kaartelemassa taivaalla ja palok\u00e4rki lensi jossain saaresta toiseen. Bosk\u00e4riss\u00e4 liikuskeli jo tinttien sekaparvi, josta pystyin tunnistamaan talitiaisen, t\u00f6yht\u00f6tiaisen, puukiipij\u00e4n ja hippi\u00e4isen. K\u00e4pytikka naputteli ahkerasti k\u00e4pyj\u00e4\u00e4n. Suurimman riemun tuotti kuitenkin p\u00e4hkin\u00e4hakki, joka kohta sen j\u00e4lkeen, kun olin h\u00e4nest\u00e4 luontopolkutaulusta lukenut tuli uteliaana tarkastelemaan minua leiripaikan p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rest\u00e4.<\/p>\n