{"id":6371,"date":"2021-07-08T19:09:08","date_gmt":"2021-07-08T16:09:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=6371"},"modified":"2022-01-15T20:04:50","modified_gmt":"2022-01-15T18:04:50","slug":"pikavisiitti-isokarille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=6371","title":{"rendered":"Pikavisiitti Isokarille"},"content":{"rendered":"

Kun keli on kohdallaan, on se k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. <\/em><\/p>\n

Markus ehdotti lyhytt\u00e4 melontaretke\u00e4 viikonloppuna ja s\u00e4\u00e4ikkuna n\u00e4ytti lupaavalta, joten ehdotin k\u00e4ynti\u00e4 Isokarin majakkasaarelle. Majakkasaari on suuri kalliosaari avomerell\u00e4, muutamaa kallioluotoa lukuun ottamatta l\u00e4himm\u00e4t saaret sijaitsevat 5 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Markus olisi voinut jatkaa reissuamme p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, mutta minun piti olla maanantaina sairaalassa saamassa solusalpaajia.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4tiedotus lupasi alla 5 m\/s tuulta ja sunnuntaille siit\u00e4kin vain puolet, joten nyt olisi mahdollisuus l\u00e4hte\u00e4 paikoille, joihin ei helposti p\u00e4\u00e4se. Markus oli jostain l\u00f6yt\u00e4nyt ilmatieteenlaitoksen ennusteen, joka lupasi jopa 11 m\/s puuskia Kustaviin ja suhtautui hieman ep\u00e4r\u00f6iden suunnitelmaani. Uskoin noiden lukemien liittyv\u00e4n mahdollisiin ukkoskuuroihin, jotka ovat harvinaisempia avomeren yll\u00e4 ja yleens\u00e4 kohtuullisen hyvin ennakoitavissa, joten en niit\u00e4 erityisen pahana uhkana n\u00e4hnyt.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Pleikongin Pooki.<\/p><\/div>\n

Partiolippukunnallamme oli nuoruudessani k\u00e4mpp\u00e4 Kustavin pohjoisimmalla niemell\u00e4: Kiparluodossa. Lapsuuteni kesiin liittyi tavallisesti reilun viikon kest\u00e4nyt kes\u00e4leiri Kiparluodossa ja ainakin muutaman leirin ohjelmaan liittyi k\u00e4ynti Isokarin majakkasaarella.<\/p>\n

Ehk\u00e4 muistorikkain Isokarin retki oli sellainen, jossa meid\u00e4t vartiojohtajat huijattiin soutamaan valasveneell\u00e4 majakkasaarelta takaisin leirille. Ukkosmyrsky yll\u00e4tti meid\u00e4t keskell\u00e4 avointa selk\u00e4\u00e4 ja pelastauduimme jollakin luodolla olleen rakennuksen seinustalle, joka tarjosi hieman sateen ja tuulen suojaa. Siin\u00e4 v\u00e4rj\u00f6ttelimme aikamme, kunnes sade loppui ja p\u00e4\u00e4simme jatkamaan matkaa. Kaikki ryhm\u00e4st\u00e4mme eiv\u00e4t suhtautuneet kohtaamaamme kepposeen kevyesti ja leirille meit\u00e4 varottiin \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Saapuminen Isokarille.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Reitti.<\/p><\/div>\n

L\u00e4hdimme Markuksen kanssa melomaan Pleikil\u00e4st\u00e4 kohti majakkasaarta. P\u00e4\u00e4simme liikkeelle aika my\u00f6h\u00e4\u00e4n, joten meloimme melko suoraviivaisesti kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme, jonne saavuimme sopivasti illansuussa. Matkalla teimme yhden pys\u00e4hdyksen Pleikongin saarella tutustumassa paikalliseen erikoisuuteen: pookiin eli valottomaan tunnusmajakkaan.<\/p>\n

Rakennus, mink\u00e4 suojassa olimme v\u00e4rj\u00f6telleet nuorina vartiojohtajina, oli varmastikin ollut juuri pooki. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ei t\u00e4m\u00e4 sama, mutta l\u00e4heinen Flatun saari ja sen pooki vastasi hyvin mielikuvaani paikasta. Pookissa ei ollut ovea, mutta ry\u00f6mimme sen reunan alta tutkimaan sit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4. Sis\u00e4ll\u00e4 oli paljon suuria kivi\u00e4 painona pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rakennusta paikoillaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Majakka, auringonlasku ja Markus.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Auringonlasku.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Auringonlasku.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Auringonlasku.<\/p><\/div>\n

Isokarissa asetuimme sen asumattomalle l\u00e4nsirannalle, mist\u00e4 avautui rannaton maisema saarettomalle Selk\u00e4merelle. L\u00e4nsiranta on pitk\u00e4lt\u00e4 matkalta upeaa, avointa, puutonta kalliota. Ilta oli saapuessamme jo aika pitk\u00e4lle, joten aikaa ei iltapalan ja leirin pystytyksen lis\u00e4ksi saaren kiertelyyn j\u00e4\u00e4nyt. Onneksi ilta-auringon lasku oli upea ja sain rauhassa kuvatuksi siit\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4tiedotuksen mukaisesti tuuli l\u00e4hestulkoon tyyntyi sunnuntaiksi. Aamutoimissa emme pit\u00e4neet kiirett\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00e4vin v\u00e4h\u00e4n tutkimassa saartakin, vaikka kylille asti en kuitenkaan l\u00e4htenyt vaeltamaan. J\u00e4nn\u00e4n palopaikan l\u00f6ysin mets\u00e4n reunasta, mik\u00e4 vaikutti tahallaan poltetulta, miksik\u00f6h\u00e4n? N\u00e4imme my\u00f6s tuttuja melojia, jotka meloivat leiripaikkamme ohitse.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Isokarin rantakallioita.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Isokarin rantakallioita.<\/p><\/div>\n

Paluumatkalla poikkesimme Ahvenanmaan puolella. Storklyndanin saari, jossa juuri olin k\u00e4ynyt viikko sitten, oli suoraan kahdeksan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4. S\u00e4\u00e4 oli t\u00e4ydellinen, mutta oli silti hieman j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 sel\u00e4n ylitykseen, kun kohteena oleva saari oli tuskin havaittava horisontissa. Pitk\u00e4t, yli tunnin ylitykset peilityynell\u00e4 kelill\u00e4 ovat kyll\u00e4 maagista melottavaa.<\/p>\n

Storklyndanilta teimme toisen pitk\u00e4n ylityksen Manner-Suomen puolelle Loukeenkarin ja Tiuskrunnin lintusaarien ohi Katanp\u00e4\u00e4h\u00e4n ja siit\u00e4 edelleen Lanskerin luonnonsuojelualueen l\u00e4pi takaisin Pleikil\u00e4\u00e4n. Vaikka Lanskerin luonnonsuojelualue onkin yksi upeimmista sis\u00e4saariston luonnonsuojelualueista Varsinais-Suomessa, on selv\u00e4\u00e4, ettei se en\u00e4\u00e4 noiden avomeriseikkailujen j\u00e4lkeen her\u00e4tt\u00e4nyt Markuksessa ansaittua ihastusta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

L\u00e4ht\u00f6 Isokarilta.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Storklyndan horisontissa.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Avoin Selk\u00e4meri.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Isokari j\u00e4\u00e4 taakse.<\/p><\/div>\n

Linnunpoikasia n\u00e4kyi hieman enemm\u00e4n kuin viikko sitten, joten aivan ep\u00e4onnisia eiv\u00e4t pesinn\u00e4t ole olleet t\u00e4n\u00e4 vuonna. Sorsalintupoikueita emme kuitenkaan nytk\u00e4\u00e4n juurikaan n\u00e4hneet. Sen sijaan n\u00e4imme lukuisia ruokkeja pitkin saaristoa, mik\u00e4 suuresti ilahdutti minua. Ovat ne sen verta hauskan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 lintuja. Muutaman riskil\u00e4n n\u00e4imme, vaikka emme Isokarin kylill\u00e4 k\u00e4yneet, mik\u00e4 tunnetusti on yksi Suomen suurimmista yhdyskunnista. Kahlaajia oli jo pieniss\u00e4 parvissa liikkeell\u00e4. Isokarin saarella t\u00f6rm\u00e4simmekin pieneen suosirriparveen. Lokkeja, tiiroja, merikihuja, tukkakoskeloita, pilkkasiipi\u00e4 ja haahkoja n\u00e4kyi edellisen viikonlopun tapaan.<\/p>\n

Vaikka molempina p\u00e4ivin\u00e4 p\u00e4\u00e4simme vesille melko my\u00f6h\u00e4\u00e4n, kertyi ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 melontakilometrej\u00e4 20 ja toisena 30. Kilometrit tuntuivat, mutta pidemm\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4n olisi hyvin pystynyt viel\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n, jos olisi l\u00e4htenyt aiemmin liikkeelle. Vaikka koko kev\u00e4\u00e4n on tuntunut silt\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6p\u00e4hoidot ovat vieneet parhaimman ter\u00e4n melontakunnosta, antoi t\u00e4m\u00e4 reissu kyll\u00e4 viitett\u00e4 paremmasta. Mik\u00e4 parasta, melonta on ainakin tehokkaasti lievitt\u00e4nyt hoitojen aiheuttamia selk\u00e4kipuja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun keli on kohdallaan, on se k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Markus ehdotti lyhytt\u00e4 melontaretke\u00e4 viikonloppuna ja s\u00e4\u00e4ikkuna n\u00e4ytti lupaavalta, joten ehdotin k\u00e4ynti\u00e4 Isokarin majakkasaarelle. Majakkasaari on suuri kalliosaari avomerell\u00e4, muutamaa kallioluotoa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6398,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6371"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6371"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7095,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6371\/revisions\/7095"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/6398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}