![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/DSCI0493.jpg\" "\\"Aurinko")
<\/a>Aurinko ja tyynehk\u00f6 vesi.<\/p><\/div>\n
<\/a>Auringonlasku.<\/p><\/div>\n
<\/a>Reitti.<\/p><\/div>\n
Putsaaren kohdalla etel\u00e4st\u00e4 tullut ukkosmyrsky yll\u00e4tti minut ja k\u00e4\u00e4nnyin nopeasti suojaisaan lahteen saaren lounaissyrj\u00e4ll\u00e4, Ristinniemess\u00e4. Ripustin rantaan sadekatokseni ja j\u00e4in sen suojaan ruokailemaan. Sateen v\u00e4istytty\u00e4 kello oli jo niin paljon, ett\u00e4 niemeen y\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Sunnuntaina olo oli voimaton sek\u00e4 v\u00e4synyt ja kelikin oli aika kova, joten pitk\u00e4\u00e4 melontaa en tehnyt vaan p\u00e4iv\u00e4 kului l\u00e4hinn\u00e4 kirjaa lueskellessa ja torkkuessa. Illalla meloin kuitenkin lyhyen matkan V\u00e4h\u00e4-Kiuskeriin y\u00f6ksi. My\u00f6h\u00e4inen ilta sujuikin riippumatossa jalkapallofinaalia seuratessa.<\/p>\n
<\/a>Ristinniemi, Putsaari.<\/p><\/div>\n
<\/a>Ristinniemi, Putsaari.<\/p><\/div>\n
Maanantaina tein kierroksen Vekaran ja Putsaaren v\u00e4liss\u00e4 olevalle saaristoalueelle, joka n\u00e4ytti olevan linnustollisesti rikas. N\u00e4ilt\u00e4 luodoilta tuskin olisi voinut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 k\u00e4yp\u00e4\u00e4 y\u00f6pymispaikkaa lintujen pesim\u00e4aikaan. Koska tavoitteenani oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n my\u00f6s Kustavin puolella, j\u00e4tin nyt k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 Vekarassa ja k\u00e4\u00e4nnyin n\u00e4ilt\u00e4 saarilta takaisin kaakkoon kohti Krookloppeja. Krooklopeilta menin suoraan Seksmiilarin yli Kivikareille, Juhan\u00f6\u00f6rinriutoille ja siit\u00e4 Rouskeriin y\u00f6ksi.<\/p>\n
<\/a>Sinneskerit.<\/p><\/div>\n
<\/a>Krooklopit.<\/p><\/div>\n
Ilta ja etenkin y\u00f6 Rouskerissa olivat upeita. Illan \u00e4\u00e4nimaailma oli todella upea! Saaressa oli vain yksi tervalepp\u00e4puska riippumatolleni. Sama puska oli houkutellut itseens\u00e4 my\u00f6s kottaraisparven, jonka yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 en osannut arvioida, mutta melkoinen kuhina k\u00e4vi aivan mattoni yl\u00e4puolella.<\/p>\n
Her\u00e4sin y\u00f6ll\u00e4 nelj\u00e4n tunnin unien j\u00e4lkeen upeaan auringonnousuun, jota l\u00e4hdin valokuvaamaan. Kiertelin aamuista saarta toista tuntia, kunnes paras valokuvauss\u00e4\u00e4 oli jo ohi ja palasin nukkumaan toiset nelj\u00e4 tuntia. Viel\u00e4 her\u00e4tess\u00e4nikin valokuvauss\u00e4\u00e4 oli upean tyyni kauniine yl\u00e4pilvineen.<\/p>\n
<\/a>Auringon lasku. Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Auringon nousu, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Varhainen aamu, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Varhainen aamu, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Varhainen aamu, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Ensis\u00e4teet, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Yl\u00e4pilvi\u00e4, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Kivikkoranta, Rouskeri.<\/p><\/div>\n
Tiistaina tein viel\u00e4 kierroksen kierrellen Kustavin pohjoisia lintusaaria, joille ei kyll\u00e4 tehnyt mieli rantautua. Tauon pidin Hamskerissa, mik\u00e4 oli sen verta suuri saari, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut varsinainen lintusaari. Siit\u00e4 olikin aika l\u00e4hte\u00e4 paluumatkalle. Paluumatkalla poikkesin katsomassa, milt\u00e4 vanha partiok\u00e4mpp\u00e4mme Kiparluodossa n\u00e4yttik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/a>Hamskeri.<\/p><\/div>\n
<\/a>Hamskeri.<\/p><\/div>\n
Surullisinta reissussa olivat sinilev\u00e4lautat, jotka alkuviikon tyynill\u00e4 keleill\u00e4 nousivat pintaan. Ne muistuttivat siit\u00e4, ett\u00e4 Selk\u00e4merik\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ole niin puhdas kuin viel\u00e4 muutamia vuosia sitten, jolloin sinilev\u00e4kukinnot Selk\u00e4merell\u00e4 olivat viel\u00e4 melko harvinaisia ja pienialaisia. Ilmeisestikin viime kesin\u00e4 juuri Selk\u00e4meren kaakkoinen avomerialue on ollut yksi pahimpia sinilev\u00e4alueita Suomessa.<\/p>\n
<\/a>Sinilev\u00e4\u00e4, Juhan\u00f6\u00f6rinriutat.<\/p><\/div>\n
Hienointa reissussa oli alueen linnusto. Ulkosaariston pienet saaret olivat l\u00e4hes j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n jonkintasoisia lintuluotoja. P\u00e4\u00e4sin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n merilintuja, joita en ihan joka vuosi olekaan p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Merikihupariskuntia n\u00e4ytti olevan aika monella luodolla. Yhdess\u00e4 saaresta l\u00f6ysin selk\u00e4lokkiyhdyskunnan. Toiselta saarelta l\u00f6ysin itselleni tuntemattoman ruokkiyhdyskunnan. Riskil\u00f6it\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n siell\u00e4 sun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Kahlaajien syysmuutto oli jo alkanut, joten n\u00e4in muuttavia suosirri- ja mets\u00e4vikloparvia. Paikallisesti n\u00e4in meriharakoita, punajalkavikloja sek\u00e4 karikukkoja. Saariston lokkilinnut olivat hyvin edustettuja. Selk\u00e4lokin lis\u00e4ksi n\u00e4in my\u00f6s meri-, harmaa-, kala- ja naurulokkeja sek\u00e4 r\u00e4yski\u00e4 ett\u00e4 kala- ja lapintiiroja. Kustavin puolella merikotka k\u00e4vi lokkien saattelemana muutamia kertoja leirisaaressani. Pilkkasiipi\u00e4 oli edellisten viikonloppujen tapaan melko paljon vesill\u00e4, kuten my\u00f6s isoja pesim\u00e4tt\u00f6mien naarashaahkojen parvia. Tukkakoskeloita n\u00e4kyi jonkun verran ja isommista sorsista kyhmyjoutsenia ja merihanhia.<\/p>\n