![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/IMG_3550.jpg\" "\\"R\u00f6llipuku.\\"")
<\/a>R\u00f6llipuku.<\/p><\/div>\n
Joulukuu<\/h4>\n
Kuvaukset aloitin ihan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4ni omalta lintulaudaltani sateettomana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. K\u00e4vin my\u00f6s lyhyesti katselemassa, mit\u00e4 Haunisten altaalla n\u00e4kyisi. Kuvaaminen oli innostavaa yli 20 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Digikuvaus tuntui siin\u00e4 ihmeelliselt\u00e4, ett\u00e4 valoa oli aina riitt\u00e4v\u00e4sti, kun herkkyytt\u00e4 saattoi nostaa melkoisesti. Kuviakin saattoi kuvata miettim\u00e4tt\u00e4 filmikustannuksia.<\/p>\n
Muutamia kertoja k\u00e4vin Raision ja Turun keskustoissa kuvaamassa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n heikolla menestyksell\u00e4, edes puluja tai naakkoja en saanut kuvatuksi. Sitten joku vinkkasi, ett\u00e4 Kupittaan puistossa olisi hyvin lintuja ja olihan siell\u00e4 paremmin naakkojakin kuin Tuomiokirkkopuistossa. Jonkun ruokintapaikka tietysti auttoi asiaa. Keli oli sateinen, mutta p\u00e4\u00e4sin ulkoiluttamaan kameraa ja harjoiteltua kuvaamista. K\u00e4velev\u00e4\u00e4n puluun tarkentaminen ei ollut helppoa, kun ne ei olleet hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n paikallaan.<\/p>\n
<\/a>Kuusi- ja talitiainen.<\/p><\/div>\n
<\/a>Puluja eli kesykyyhkyj\u00e4.<\/p><\/div>\n
Tammikuu<\/h4>\n
Tammikuun alussa k\u00e4vimme Aamun ja Pippurin kanssa k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tym\u00e4isill\u00e4\u00e4n oleva Haunisten altaan ymp\u00e4ri. Pari nuorta kyhmyjoutsenta k\u00e4yskenteli viel\u00e4 yhdess\u00e4 sulapaikoista. Suhtautuivat melko v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti meihin ja Pippuriin. Olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti samat kaksi lintua, joita olin jo joulukuussa tarkkaillut.<\/p>\n
Loppiaisena k\u00e4ytiin katselemassa lintuja Katariinanlaaksossa, miss\u00e4 on useita ohikulkijoiden yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4 ruokintapaikkoja linnuille ja oraville. Siksi el\u00e4imet suhtautuvat siell\u00e4 varsin luottamuksellisesti ihmisiin. Pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4 ja kaunis s\u00e4\u00e4 olivat saaneet ihmiset liikkeelle, mik\u00e4 jo vaikeutti kuvaamista. Minulla oli t\u00e4ll\u00e4 kerta my\u00f6s aiempaa enemm\u00e4n ongelmia tarkennuksen kanssa. Muutaman uuden lintulajin sain kuvatuksi.<\/p>\n
<\/a>Nuoria kyhmyjoutsenia.<\/p><\/div>\n
<\/a>K\u00e4pytikka ja sinitiainen.<\/p><\/div>\n
Helmikuu<\/h4>\n
Helmikuussa s\u00e4\u00e4t k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kunnolla talvisiksi. K\u00e4vimme Katariinanlaaksossa katselemassa sinitiaisia ja olihan siell\u00e4 yksi punarintakin. P\u00e4\u00e4stiv\u00e4t l\u00e4helle, mutta eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n k\u00e4yneet sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4dest\u00e4. Yritin saada kuvia, joissa olisivat istuskelleet muuallakin kuin talipallolla. Vikkeli\u00e4 olivat ja suurin osa kuvista oli huteja.<\/p>\n
Talvilomaviikolla teimme p\u00e4iv\u00e4retken Latokartanonkoskella, jossa tunnetusti talvehtii hyvin koskikaroja. Siell\u00e4 olikin yksi sinisorsanaaras ja useita koskikaroja, joita p\u00e4\u00e4sin kuvaamaan. Aamu ihmetteli sinisorsan uintiponnisteluja koskessa ruuanhankinnassa ja vertaili sit\u00e4 Aurajokirannan kesysorsiin.<\/p>\n
<\/a>Sinitiainen.<\/p><\/div>\n
<\/a>Koskikara.<\/p><\/div>\n
Maaliskuu<\/h4>\n
Kuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4vimme j\u00e4lleen kerran Katariinanlaaksossa katselemassa, mit\u00e4 ruokintapaikoille kuuluu. Linnuilla oli jo kev\u00e4tt\u00e4 rinnassa ja eloisia olivat. Parhaat kuvat tulivat toiselta kivelt\u00e4 kuin silt\u00e4 kaikkein suosituimmalta ruokintapaikalta. Kivi itsess\u00e4\u00e4n ja taustan kuusen oksat loivat kauniit kulissit linnuille. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi poikkesimme viel\u00e4 Saaronniemess\u00e4 katsomassa meren sulamista. Sulat ulottuivat jo rantaan ja niiss\u00e4 k\u00e4yskenteli muutamia kyhmyjoutsenpariskuntia ja niiden viimevuotisia poikasia.<\/p>\n
Kuun lopulla k\u00e4vimme Kuusistossa ja J\u00e4rvel\u00e4n kosteikolla. J\u00e4rvel\u00e4 oli viel\u00e4 ihan j\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja ainoaksi havainnoiksi tuli l\u00e4heisess\u00e4 ojassa ollut sinisorsapari, jolla oli varmaan jo pes\u00e4ntekosuunnitelmat menossa. Kuusistossa R\u00f6llipuku p\u00e4\u00e4si testiin kuvatessani pelloilla olleita joutsenia ja hanhia. Vaikea oli arvioida sen vaikutusta lintuihin, mutta er\u00e4s pikkulapsi luuli minua karhuksi hiipiess\u00e4ni kohti lintuja.<\/p>\n
<\/a>Mustarastaskoiras.<\/p><\/div>\n
<\/a>Laulujoutsenia.<\/p><\/div>\n
Huhtikuu<\/h4>\n
Huhtikuun alussa k\u00e4vimme katselemassa vesilintuja Ruissalon Saaronniemess\u00e4. Sain kuvatuksi lokkeja kyhmyjoutsenia ja valkoposkihanhia. Parhaat kuvat sain kalalokeista. Kuvassa olevat linnut Aamu nimesi Beatleseiksi, kun niit\u00e4 oli nelj\u00e4 ja pitiv\u00e4t kovaa \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n
Kuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4vimme J\u00e4rvel\u00e4n kosteikolla. Aiempina vuosin kosteikko on kuhissut lintuja, ja niit\u00e4 on helposti p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4helle, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna kosteikolla on ollut hiljaista ja linnut liian kaukana kuvaamiselle. Nokikanoja saimme kuvatuksi ja yht\u00e4 v\u00e4st\u00e4r\u00e4kki\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Kalalokkeja.<\/p><\/div>\n
<\/a>Nokikana.<\/p><\/div>\n
Toukokuu<\/h4>\n
Kes\u00e4kuuna alkupuolella k\u00e4vimme kameran kanssa Koroisten Kulttuuritilan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 katselemassa lintuja. Aamu oli aiemmin n\u00e4hnyt alueella paljon fasaaneja, joita koetimme kuvata ja yht\u00e4 pariskuntaa p\u00e4\u00e4simmekin aika l\u00e4helle.<\/p>\n
Loppiaisviikonloppuna tein usean p\u00e4iv\u00e4n melontaretken Ahvenenmaalle. Ensimm\u00e4isen\u00e4 aamuna viel\u00e4 kustavin puolella leirisaaren l\u00e4heisyydess\u00e4 oli paljon lintuja: haahkoja, alleja, kyhmyjoutsenia, lapintiiroja ja lokkeja. Kuvasin niit\u00e4 jonkun hetken ennen siirtymist\u00e4ni Ahvenenmaan puolelle.<\/p>\n
<\/a>Fasaaninaaras.<\/p><\/div>\n
<\/a>Lapintiira.<\/p><\/div>\n
Kes\u00e4kuu<\/h4>\n
Kes\u00e4kuussa oli kaikenmoista touhua ja vasta kuun loppupuolella k\u00e4vimme ulkoiluttamassa kameraani ja Pippuria Ruissalon Saaronnimess\u00e4. Valkoposkihanhia oli runsaasti kuvattavaksi niin merell\u00e4 kuin leirint\u00e4alueen nurmikoillakin. Niiden lis\u00e4ksi saimme kuvattua kalatiiraa ja -lokkia. My\u00f6hemmin illalla k\u00e4vimme viel\u00e4 samassa paikassa vanhan \u00e4itini kanssa. Sill\u00e4 kertaa ei tullut otetuksi kameraa mukaan, vaikka ehk\u00e4 olisikin pit\u00e4nyt. Kahvilan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 p\u00e4ivysti lokkeja, joista olisi voinut saada kiinnostavia kuvia.<\/p>\n
<\/a>Valkoposkihanhia.<\/p><\/div>\n
<\/a>Kalatiira.<\/p><\/div>\n
Hein\u00e4kuu<\/h4>\n
Hein\u00e4kuun alussa k\u00e4ytiin Aamun kanssa kokeilemassa haaskakuvausta. Koska aika ei riitt\u00e4nyt oman haaskan perustamiseen, niin hy\u00f6dynsimme toriparkkirakennusty\u00f6maan nurkalla sijaitsevaa Valion j\u00e4\u00e4tel\u00f6kioskin, Cafe Einon ja Tori Burgerin yhdess\u00e4 muodostamaa haaskapaikkaa. Paikan ehdoton plussa oli se, ett\u00e4 kuvaukset saattoimme suorittaa samalla juustokakkua ja hyv\u00e4\u00e4 teet\u00e4 nauttien.<\/p>\n
Aamu oli k\u00e4ynyt Kuralan kyl\u00e4m\u00e4ess\u00e4 ja n\u00e4hnyt siell\u00e4 kohtuullisen pelottomia lintuja. Niinp\u00e4 mekin er\u00e4\u00e4n\u00e4 aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 menimme sinne katselemaan perinnemaatilan lintuja. Parhaiten kuvattavaksi asettuivat varpuset, pikkuvarpuset ja haarap\u00e4\u00e4sky.<\/p>\n
<\/a>Naakka.<\/p><\/div>\n
<\/a>Pikkuvarpunen.<\/p><\/div>\n
Elokuu<\/h4>\n
Elokuu oli aika paljon touhua t\u00e4ynn\u00e4 ja s\u00e4\u00e4t sateiset, joten ehdin vain kerran kuvaamaan lintuja. K\u00e4ytiin J\u00e4rvel\u00e4n kosteikolla ja kun siin\u00e4 ei paljoa lintuja n\u00e4kynyt niin siirryttiin Littoistenj\u00e4rven puolelle katselemaan lintuja. Kuiva kes\u00e4 oli kuivattanut J\u00e4rvel\u00e4n kosteikkoa melkoisesti ja linnut liian kaukana kuvattavaksi. Littoistenj\u00e4rvell\u00e4 sent\u00e4\u00e4n nokikanapoikue antoi kuvata itse\u00e4\u00e4n, kun vaan hissukseen istui laiturilla ja seuraili niiden touhuilua.<\/p>\n
<\/a>Harmaahaikaroita.<\/p><\/div>\n
<\/a>Nokikana ruokkii poikasta.<\/p><\/div>\n
Syyskuu<\/h4>\n
Syyskuun alkupuoli meni sairaalassa raskaissa hoidoissa. Kuun lopulla k\u00e4vimme sitten tekem\u00e4ss\u00e4 kolme pient\u00e4 koiranulkoilutuslenkki\u00e4 Katariinanlaaksossa siin\u00e4 sivussa kuvaillen lintuja. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kameran akku oli tyhj\u00e4, kun olin unohtanut sen p\u00e4\u00e4lle sairaalajakson ajaksi enk\u00e4 ollut huomannut ladata sit\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Linnut k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t todella kesysti ja tulivat ihan v\u00e4kisin hakemaan ruokaa tyhj\u00e4st\u00e4kin k\u00e4dest\u00e4. Riitti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 nosti sormen pystyyn. Seuraavalla kerralla kamera oli kuvauskunnossa ja linnut kyll\u00e4isempi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ihan yht\u00e4 p\u00e4\u00e4lle k\u00e4yvi\u00e4.<\/p>\n
Kolmannella kerralla otettiin my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n linnunsiemeni\u00e4 mukaan ja Aamu saikin t\u00e4rke\u00e4n roolin kuvauksissa ruokkia lintuja k\u00e4dest\u00e4 ja samalla houkutella niit\u00e4 kuvauksellisten oksien l\u00e4helle. Kuvausten tuloksista voinee n\u00e4hd\u00e4 Aamun selviytyneen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 erinomaisesti. Pippuria sen sijaan ilmeisestikin liian l\u00e4helt\u00e4 siemeni\u00e4 hakemaan tulleet tiaiset pelottivat kovinkin tai sitten se oli se niiden siipien p\u00f6rin\u00e4, mit\u00e4 harvoin p\u00e4\u00e4see noin l\u00e4helt\u00e4 kuulemaan. Yht\u00e4 kaikki, paluumatkan ensimm\u00e4inen kilometri taittui matalana h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4, kunnes h\u00e4nkin v\u00e4h\u00e4n rauhoittui.<\/p>\n
<\/a>Sinitiainen.<\/p><\/div>\n
<\/a>Talitiainen.<\/p><\/div>\n
Lokakuu<\/h4>\n
Lokakuun alussa k\u00e4vimme k\u00e4velyll\u00e4 Saaronniemess\u00e4 Ruissalossa. Yksi kyhmyjoutsenperhe oli rannan tuntumassa ruokailemassa. Tikkoja, tinttej\u00e4 ja hippi\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kyi mets\u00e4ss\u00e4, mutta ei kuvauset\u00e4isyyksill\u00e4.<\/p>\n
Kuun lopulla Turkuun, Forum Marinumin parkkipaikalle, ilmestyi eritt\u00e4in kuvaajayst\u00e4v\u00e4llinen harvinaisuus, turturikyyhky, joten pitih\u00e4n sit\u00e4 minunkin k\u00e4yd\u00e4 katsomassa, kun kerran tarjolla oli. K\u00e4vin yhteens\u00e4 kolme kertaa sit\u00e4 kuvaamassa noin tunnin kerrallaan. T\u00e4ll\u00e4 linnulla oli kyll\u00e4 omintakeinen tyyli tehd\u00e4 kuvaaminen hankalaksi. Kun olin puolitoista tuntia kyt\u00e4nnyt sit\u00e4 oksalla, niin p\u00e4\u00e4tti se lehahtaa maahan paremmin kuvattavaksi. Tietenkin kaikista maailman paikoista se valitsi paikakseen kamerani kolmijalan jalkojen v\u00e4lin. Jossain vaiheessa se tepasteli pois jaloistani ja uskalsin k\u00e4vell\u00e4 sen verta loitommaksi, ett\u00e4 oli mahdollista sit\u00e4 taas kuvata.<\/p>\n
<\/a>Kyhmyjoutsenpoikue.<\/p><\/div>\n
<\/a>Turturikyyhky.<\/p><\/div>\n
Marraskuu<\/h4>\n
Marraskuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4vimme j\u00e4lleen ulkoiluttamassa Pippuria Katariinanlaaksossa. Tiaiset olivat t\u00e4ll\u00e4 kertaa turhan vilkkaita kuvaamiseen. Sen sijaan sinisorsat olivat tulleet rantaan ja poseerasivat hyvin tammenrungollaan. Pippuri ei juuri sorsista perustanut, vaikka sorsat k\u00e4viv\u00e4t ruokailemassa aivan h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin k\u00e4vimme taas Ruissalossa katselemassa lintuja. Saaronniemess\u00e4 ei n\u00e4kynyt kyhmyjoutsenia eik\u00e4 sorsia, joten se oli v\u00e4h\u00e4n hukkareissu. Sitten p\u00e4\u00e4timme k\u00e4yd\u00e4 Kansanpuistossa, jossa n\u00e4kemieni kuvien perusteella pit\u00e4isi olla hyv\u00e4 ja kuvauksellinen ruokintapaikka. Aiemmin en ollut sit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt, mutta nyt se l\u00f6ytyi. Siell\u00e4 sain kuvatuksi tikliparvea ja k\u00e4pytikkaa. Viherpeippokin k\u00e4vi poseeraamassa tiklin kanssa. Tinttej\u00e4kin olisi ollut tarjolla, mutten niit\u00e4 juuri innostunut kuvaamaan, kun ei ollut juuri mahiksia parempaan kuin Katariinanlaaksossa.<\/p>\n