![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/DSCI1116.jpg\" "\\"Aallokkomelontaa.\\"")
<\/a>Aallokkomelontaa.<\/p><\/div>\n
<\/a>Aallokkomelontaa.<\/p><\/div>\n
<\/a>Suojapaikkan kallioiden v\u00e4liss\u00e4.<\/p><\/div>\n
Heti l\u00e4hijakson alussa teimme muutaman tunnin melonnan Nurmij\u00e4rven S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rvell\u00e4 mihin kuului pakolliset uinnit. Py\u00f6r\u00e4hdyst\u00e4kin koetin, mutta tuntuma oli v\u00e4h\u00e4n hukassa ja eka nousi, mutta toinen ei. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 on ihan vaan puljattava vedess\u00e4, jotta saisi taas perusmelontatekniikat haltuun. Kilometrej\u00e4 on kyll\u00e4 viime vuosina tullut melottua, mutta puljausta ei ole ollut tarpeeksi. Ihan vaan kaatuminenkin j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, kun ei ole tarpeeksi puljannut.<\/p>\n
Melontaretken lajitaitojen tavoitteena oli tutustua aallokkomelontaan ja siksi kohteena oli Porkkala, joka kuulemma on Suomen aallokkovarmimpia melontapaikkoja. Etuk\u00e4teen s\u00e4\u00e4tiedotukset lupailivatkin ihan kunnon tuulia, mutta ennen reissua ne tyyntyiv\u00e4t melko maltillisiin lukemiin. Kumpanakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olimme vesill\u00e4 juuri heikoimpien tuulien aikaan. Vesill\u00e4 oltaessa perjantaina tuulta oli 3\u20136 metri\u00e4 sekunnissa ja lauantai oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ihan tyyni sen aikaa, kun olimme avoimilla alueilla.<\/p>\n
Tuulen tyyntymisest\u00e4 huolimatta lounaistuuli tarjosi hyv\u00e4n treenipaikan Tr\u00e4sk\u00f6n ulkoreunalla, miss\u00e4 vanha maininki sekoittui vallitsevan tuulen tekemiin pienempiin aaltoihin. P\u00e4\u00e4simme kokeilemaan pikkasen surffausta sek\u00e4 pujottelua matalikolla, miss\u00e4 aallot v\u00e4h\u00e4n murtuivat. Pujottelussa ohjailin kajakkia p\u00e4\u00e4osin keulaper\u00e4simell\u00e4, mik\u00e4 ei ollut kovin toimiva ratkaisu k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4ess\u00e4 sivutuulesta my\u00f6t\u00e4tuuleen. Kun siin\u00e4 tilanteessa murtuva sivuaalto nappasi liev\u00e4\u00e4n sivusurffiin, meinasi pystyss\u00e4 oleva mela heitt\u00e4\u00e4 minut nurin ilman mahdollisuutta tuentoihin. Nopeilla reflekseill\u00e4 siit\u00e4kin tilanteesta selvittiin hiukset kuivina. Reissun suurimmat aallot koimme, kun l\u00e4hdimme sivuaallokossa kohti R\u00f6nnsk\u00e4ri\u00e4. Avoimelta merelt\u00e4 tulevat aallot olivat kuitenkin melko loivia, osin maininkia.<\/p>\n
<\/a>Ville kallion suojassa.<\/p><\/div>\n
<\/a>Lapintiira maisemassa, ja joku melojakin.<\/p><\/div>\n
<\/a>R\u00f6nnsk\u00e4rin pooki sumussa.<\/p><\/div>\n
Y\u00f6ksi saavuimme Hermansk\u00e4rille, miss\u00e4 meill\u00e4 oli kaksi mahdollista rantautumispaikkaa. Ensimm\u00e4inen oli saaren pohjoisrannalla, minne saavuimme ensin. Siin\u00e4 k\u00e4vimme kajakeissamme keskustelua ja p\u00e4\u00e4timme k\u00e4yd\u00e4 katsomassa, joko saaren it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olisi suojaisempi ranta rantautumiseen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tarvittaessa palaisimme suorinta tiet\u00e4 takaisin. It\u00e4rantaa asutti kyhmyjoutsen, jonka pesint\u00e4\u00e4 emme halunneet h\u00e4irit\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kohdassa retken ohjaajat halusivat koetella meid\u00e4n henkist\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4tkin tehd\u00e4 pienen lis\u00e4lenkin tuulista etel\u00e4rantaa pitkin takaisin. Tosiasiallisesti matkan lis\u00e4ys ei ollut merkitt\u00e4v\u00e4, mutta henkisesti lis\u00e4matka osui huonoon hetkeen, kun monet olivat jo orientoituneet helppoon lyhyeen melontaan ja sitten leiriel\u00e4m\u00e4n lepoon.<\/p>\n
<\/a>Pannacotta tuloillaan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Avokadopasta tulilla.<\/p><\/div>\n
Hermansk\u00e4riin perustimme useita pieni\u00e4 telttaryhmi\u00e4, joissa teimme ruokaa ja majoituimme. S\u00e4\u00e4 oli sateinen ja viile\u00e4, mit\u00e4 itse en juuri huomannut, kun olin vet\u00e4nyt samat toppahousut ja untuvatakin, kuin talvella kymmenen asteenkin pakkasessakin ylleni. Iltareflektion toteutimme kuitenkin pienryhmiss\u00e4 k\u00e4vellen ymp\u00e4ri saarta. Kaitsu esitti muutaman kysymyksen, joita l\u00e4hdimme ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n pienelle k\u00e4velyretkelle ja pillin vihellyksell\u00e4 palasimme jakamaan pohdintoja koko ryhm\u00e4n kesken.<\/p>\n
Reflektion j\u00e4lkeen ehdin viel\u00e4 lyhyesti k\u00e4yd\u00e4 kuvaamassa lintuja saaren it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Iltareflektio.<\/p><\/div>\n
<\/a>Iltareflektio.<\/p><\/div>\n
<\/a>Kyhmyjoutsen pes\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n
<\/a>Lapintiira.<\/p><\/div>\n
<\/a>Kajakit riviss\u00e4 aamulla.<\/p><\/div>\n
Seuraava aamu valkenikin tyyness\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja suunnitelmissa ollut aaltomelonta etel\u00e4n ulkoluodoilla ei siten oikein toteutunutkaan. L\u00e4hdimme kuitenkin sinne ja jotain olematonta mainingin tynk\u00e4\u00e4 siell\u00e4 oli, ei kyll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aallokkokokemusta saanut. Aikataulu oli tiukka, joten emme voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottamaan tuulen nousemista, mik\u00e4 olisikin toteutunut reilun tunnin kuluessa. Reittimme loppu vaan oli niin suojaisa, ett\u00e4 sen varrella emme merkitt\u00e4vi\u00e4 aaltoja en\u00e4\u00e4 kohdanneet.<\/p>\n