![\"\"](\"https:\/\/blogi.ennola.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Tammisaari_Panorama16.jpg\" "\\"Sked\u00f6.\\"")
<\/a>Sked\u00f6.<\/p><\/div>\n
<\/a>Leiripaikan ranta.<\/p><\/div>\n
Y\u00f6pymissaareksi olin valinnut Modermagan nimisen saaren. Se oli riitt\u00e4v\u00e4n ulkona, jotta arvelin sen etel\u00e4reunan pysyv\u00e4n sulana kovemmillakin pakkasilla. Sinne p\u00e4\u00e4si kuitenkin j\u00e4\u00e4tilanteen mukaan hyvinkin suojaisia reittej\u00e4. Etuk\u00e4teen ajattelin, ett\u00e4 tarvittaessa kantaisin kajakin veteen, jos sis\u00e4lahti j\u00e4\u00e4tyisi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi ollut mahdotonta. Reitill\u00e4 olisi ollut liian jyrkki\u00e4 kallioita kuljettavaksi kajakki olkap\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sis\u00e4j\u00e4rvi taas ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti j\u00e4\u00e4ss\u00e4, jotta sen yli olisi p\u00e4\u00e4ssyt kajakin kanssa.<\/p>\n
Menomatkalla saareen n\u00e4in nelj\u00e4 merikotkaa, telkki\u00e4, isokoskeloita, merimetsoja, molemman lajisia joutsenia. Yksin\u00e4inen alli k\u00e4vi kiertelem\u00e4ss\u00e4 minua ja tarkastamassa, mik\u00e4 oikein olin. Monien saarien rannassa n\u00e4kyi j\u00e4lki\u00e4 saukoista.<\/p>\n
Meloin suojaisaan lahteen. Teltan pystytin rantaan kajakin viereen. Keitti\u00f6n perustin kauniille, aurinkoiselle ja siten l\u00e4mpim\u00e4lle kalliotasanteelle pienen matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kalliotasanteen l\u00e4heisyydess\u00e4 oli runsaasti lumilaikkuja juomaveden sulattamiseksi. Olihan kyseess\u00e4 ensimm\u00e4inen melontaretkeni, jona vesihuolto perustui veden sulattamiseen lumesta.<\/p>\n
Ilta oli satumaisen kaunis. Etel\u00e4ranta oli tyyni. Aurinko paistoi l\u00e4mpim\u00e4sti. Joitain poutapilvi\u00e4 purjehti taivaalla. Lumiset kalliot piirtyiv\u00e4t kauniisti tyynest\u00e4 vedest\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Modermagan.<\/p><\/div>\n
<\/a>M\u00e4nnikk\u00f6, Modermagan.<\/p><\/div>\n
<\/a>Auringonlasku, Modermagan.<\/p><\/div>\n
Leiripaikalla minulla oli piskuinen seuralainen. Punarinta tarkasti hyvin tarkkaan tekemiseni ja olemiseni. Se k\u00e4vi katsomassa kajakin, kattilat ja muut ruokailuv\u00e4lineet, keng\u00e4tkin kun ne eiv\u00e4t olleet jalassa. Sormelle ei sent\u00e4\u00e4n tullut istumaan. Sen kuvaaminen oli vaikeaa, kun se liikkui niin vikkel\u00e4sti ja usein liian l\u00e4hell\u00e4kin. Kun kamerassa vilahti punaruskea laikku niin painoin nopeasti laukaisinta ja toivoin, ett\u00e4 automaattitarkennus toimii ja rajaus on jotain sinne p\u00e4in. Lopultakin aika hyv\u00e4n sarjan kuvia h\u00e4nest\u00e4 sain parin p\u00e4iv\u00e4n aikana. Pikkasen j\u00e4i h\u00e4nt\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 reissun j\u00e4lkeen, niin luotettava seuralainen oli. V\u00e4h\u00e4n kev\u00e4tlaulun tynk\u00e4\u00e4kin koetti viritell\u00e4, mutta kovin oli \u00e4\u00e4ni viel\u00e4 vaimea.<\/p>\n
<\/a>Punarinta.<\/p><\/div>\n
Ensimm\u00e4inen y\u00f6 oli tyyni ja kirkas, mik\u00e4 tarkoitti kylm\u00e4\u00e4. Lounasravintolan pit\u00e4j\u00e4 sanoi l\u00e4mp\u00f6tilan olleen aamulla \u201113\u00b0. Makuupussissa kylmyys ei tuntunut, mutta teltan edustan lahti j\u00e4\u00e4tyi vahvaan j\u00e4\u00e4h\u00e4n. Aamulla uskoin auringon nopeasti l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4n ilman ja sulattavan j\u00e4\u00e4n, mutta pian auringonnousun j\u00e4lkeen pilvet peittiv\u00e4t auringon. Niinp\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4 ei tullutkaan vaan s\u00e4\u00e4 pysyi pakkasella l\u00e4hes koko p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n Varhainen aamu, Modermagan.<\/p><\/div>\n Auringonnousu, Modermagan.<\/p><\/div>\n En katsonut j\u00e4rkev\u00e4ksi l\u00e4hte\u00e4 kajakillani j\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rkem\u00e4\u00e4n ja kantaminen avoveden viereen tuntui turhan ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4. J\u00e4in saareen kuvaamaan maisemia ja tarkkailemaan luontoa. Ei huono p\u00e4\u00e4t\u00f6s sek\u00e4\u00e4n. Pilvist\u00e4 satoi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ohut kerros lunta j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, mik\u00e4 teki monista maisemista poikkeuksellisen kauniita. Kun niihin viel\u00e4 yhdistettiin saaren kaunis topografia, niin l\u00e4ht\u00f6kohdat hyviin maisemiin olivat kohdallaan. Ainoastaan pari kansallispuiston rakennelmaa oli j\u00e4tetty turhan n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n paikkaan pilaamaan maisemaa. Etenkin puiston nimikyltti pyrki jatkuvasti olemaan panoraamakuvaajan sektorissa.<\/p>\n Modermagan.<\/p><\/div>\n Modermagan.<\/p><\/div>\n J\u00e4\u00e4lautta, Modermagan.<\/p><\/div>\n Takatalvi, Modermagan.<\/p><\/div>\n J\u00e4\u00e4tynyt lahti ja isokoskelo.<\/p><\/div>\n J\u00e4\u00e4tynyt lahti, Modermagan.<\/p><\/div>\n J\u00e4\u00e4tynyt lahti, Modermagan.<\/p><\/div>\n Saaressa oli runsaasti Valkoh\u00e4nt\u00e4- ja mets\u00e4kauriiden tuoreita j\u00e4lki\u00e4, vaikka itse el\u00e4imist\u00e4 en n\u00e4hnyt vilaustakaan. Hippi\u00e4isi\u00e4 ja tiaisia, mukaan lukien uhanalaiset mets\u00e4tiaiset eleli saaressa. Palok\u00e4rki huuteli lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n paikasta toiseen. Merikotkat pitiv\u00e4t soidintaan jossain pohjoisessa ja y\u00f6ll\u00e4 huuhkajan huhuilu kuului kauempaa. Pieni alliparvi vietti aikaa saaren edustalla ja p\u00e4\u00e4sin kuulemaan niiden soidinhuutelua. Kertaalleen havaitsin hylkeen p\u00e4\u00e4n nousevan ja laskevan vedest\u00e4. Molemman lajisia joutsenia, isokoskeloita ja telkki\u00e4 k\u00e4vi tutkimassa lahden suuta, josko olisivat p\u00e4\u00e4sseet uimaan syvemm\u00e4lle.<\/p>\n Laulujoutsen.<\/p><\/div>\n Auringonlasku, Modermagan.<\/p><\/div>\n Auringonlasku, Modermagan.<\/p><\/div>\n P\u00e4iv\u00e4n mittaan lahden j\u00e4\u00e4 heikkeni ja suli t\u00e4yteen reiki\u00e4, muttei sulanut l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kauttaaltaan. Onneksi seuraava y\u00f6 oli suhteellisen l\u00e4mmin, joten j\u00e4\u00e4 ei vahvistunut kuin hieman. Aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 purettuani leirin ei sitten ollut muuta vaihtoehtoa kuin l\u00e4hte\u00e4 s\u00e4rkem\u00e4\u00e4n reitti kajakilla avoveteen. Olin jo valmiiksi katsonut muutamia matalia kohtia, joissa j\u00e4\u00e4t olivat ohuempia tai kokonaan sulaneita, joita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi v\u00e4himm\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4n s\u00e4rkemisell\u00e4.<\/p>\n Paikka paikoin j\u00e4\u00e4 oli kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vahvaa, jonka hajottaminen k\u00e4sintehdyll\u00e4 hiilikuitumelalla teki pahaa. Yritin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vauhtia, mutta se tyrehtyi kyll\u00e4 nopeasti j\u00e4ihin. Sen sijaan kajakin kiskominen eteenp\u00e4in k\u00e4sill\u00e4 j\u00e4\u00e4n reunasta oli tehokas tapa edet\u00e4. Olisi pit\u00e4nyt muistaa ottaa j\u00e4\u00e4naskalit mukaan, jos niill\u00e4 olisi saanut paremmin otetta j\u00e4\u00e4st\u00e4. Lopulta p\u00e4\u00e4sin vastarannan sulaan, jota pitkin oli vapaa reitti avoveteen.<\/p>\n Olin jo edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 havainnut saapumisreitin kapeikoiden olevan j\u00e4\u00e4ss\u00e4, joten paluumatkalle l\u00e4hdin ulompaa avomeren reunaa pitkin. Joitain j\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 salmia jouduin kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta muuten p\u00e4\u00e4sin l\u00e4ht\u00f6paikkaani kohtuullisen helposti p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n samaa reitti\u00e4, mit\u00e4 olin tullutkin. Navakka pohjoistuuli teki paikka paikoin etenemisest\u00e4 hidasta.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>