{"id":9949,"date":"2024-07-31T15:22:44","date_gmt":"2024-07-31T12:22:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=9949"},"modified":"2024-09-12T15:35:53","modified_gmt":"2024-09-12T12:35:53","slug":"kiipeilyviikko-norjassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/?p=9949","title":{"rendered":"Kiipeilyviikko Norjassa"},"content":{"rendered":"

Perinteinen Norjan kiipeilyviikko Villen ja Henkan kanssa suuntautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa Lyngeni\u00e4 etel\u00e4mm\u00e4ksi Narvikin suuntaan. Etuk\u00e4teistietojemme mukaan kallio sill\u00e4 suunnalla ei ole yht\u00e4 veden ja j\u00e4\u00e4n rapauttamaa kuin pohjoisempana. Se mahdollistaa turvallisemman reittien varmistamisen ja siten on turvallista kiivet\u00e4 kiipeilyllisempi\u00e4 reittej\u00e4.<\/p>\n

Etuk\u00e4teisvalmistautuminen reissun j\u00e4i valitettavan pintapuoliseksi omalta osaltani ty\u00f6kiireiden vuoksi. Topon olin hankkinut alueelle etuk\u00e4teen, mutta sen tutkiminen j\u00e4i juna- ja automatkoille. N\u00e4in ollen meill\u00e4 ei ollut selv\u00e4\u00e4 suunnitelmaa siit\u00e4, mit\u00e4 reittej\u00e4 ja miss\u00e4 aikoisimme kiivet\u00e4.<\/p>\n

Niinp\u00e4 pakkasimme auton kiipeilyv\u00e4lineit\u00e4 pullolleen, joilla voisi touhuta tarvittaessa mit\u00e4 vaan multipitchtr\u00e4dist\u00e4 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6vaeltamiseen. Reissua varten ostin ns. l\u00e4hestymiskeng\u00e4t normaaliin skr\u00e4mpl\u00e4ykseen ja kitkakeng\u00e4t otimme mukaan vaikeampia kiipeilyllisi\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 varten. Olihan tiedossa, ett\u00e4 suurimpaan osaan tulevaa kiipeily\u00e4 j\u00e4\u00e4tikk\u00f6keng\u00e4t olisivat turhan j\u00e4yk\u00e4t ja raskaat.<\/p>\n

Hamar\u00f8yskaftet (613 m)<\/h2>\n

Ensimm\u00e4iseksi kohteeksi valikoitui Hamar\u00f8yskaftet, jossa olin aiemmin k\u00e4ynyt Jussi Muittarin j\u00e4\u00e4tikk\u00f6kurssilla<\/a> 9 vuotta sitten. Minulla oli siis mielikuva siit\u00e4, miten reitti olisi kiivett\u00e4viss\u00e4. Tiesin sen olevan sopiva kohde harjoitella hieman kiipeilyllisemp\u00e4\u00e4 reitti\u00e4. Kohde oli my\u00f6s helposti saavutettavissa. Paikalle johti maksullinen yksityistie, josta l\u00e4hti hyv\u00e4 polku vuoren juurelle.<\/p>\n

Hamar\u00f8yskaftet on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiehtovan n\u00e4k\u00f6inen vuori siin\u00e4, ett\u00e4 se nousee joka sivultaan l\u00e4hes pystysuorana yli 150 metrin matkan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Se on antanut nimens\u00e4 koko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle alueelleen, vaikka ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n korkein vuori alueellaan. Seikkailukasvatuskurssin<\/a> kanssa kaksi vuotta aiemmin olimme melomassa l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Villen kanssa ja silloin n\u00e4imme sen kuinka vuori erikoisella ulkon\u00e4\u00f6ll\u00e4\u00e4n hallitsi maisemaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hamar\u00f8yskaftet.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Reitin tarkastelua alhaalta.<\/p><\/div>\n

Perusreitti vuoren huipulle on ensivaikutelmaa helpompi polku pieni\u00e4 hyllyj\u00e4 pitkin, joiden v\u00e4liss\u00e4 on suhteellisen helppoja muutaman metrin boulder -teht\u00e4vi\u00e4. Reitin sopivuus harjoitella vuorikiipeily\u00e4 on tehnyt siit\u00e4 suositun. Nyt kanssamme vuorella oli yksi k\u00f6ysist\u00f6, mutta edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n reitill\u00e4 oli ollut 7 k\u00f6ysist\u00f6\u00e4. Parkkipaikalla oli toinen ryhm\u00e4, jotka treenasivat jotain vaikeampaa reitti\u00e4 vuorelle.<\/p>\n

Reitin kruxi oli suhteellisen sile\u00e4 runsaat kaksi metri\u00e4 korkea sein\u00e4, josta vasemmalle jalalle oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tukevaa askelmaa. Kruxia varten vaihdoimme muuten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme l\u00e4hestymiskeng\u00e4t kiipeilykengiksi. Itse ratkaisin kohdan dynaamisella muuvilla suoraan \u2019hylje\u2019-tyyliseen k\u00f6ny\u00e4miseen hyllylle lopulta ilman suuria vaikeuksia, mutta olinhan saanut vinkki\u00e4 useammasta ep\u00e4onnistuneesta strategiasta katsellessani edell\u00e4 menneiden ep\u00e4onnisia yrityksi\u00e4. En yritt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n astua vasemmalla jalalle tukevasti vaan ponnistin jalalla suoraan pienest\u00e4 hyllyst\u00e4 eteenp\u00e4in, ennen kuin se ehti pett\u00e4\u00e4. Kaunista kiipe\u00e4miseni tuossa muuvissa ei toki ollut.<\/p>\n

Tuota yht\u00e4 kohtaa lukuun ottamatta boulderit meniv\u00e4t helposti ja polku huipulle oli helposti seurattavissa. Oman lis\u00e4j\u00e4nnityksen kiipe\u00e4miseen toi kuitenkin se fakta, ett\u00e4 alla oli satakunta metri\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4. Reitti ei ehk\u00e4 vaikeusasteeltaan ihan topon merkitty\u00e4 viitosta ollut, mutta onnistuminen reitill\u00e4 nosti meid\u00e4n itseluottamustamme.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hamar\u00f8yskaftetin rinteell\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Hamar\u00f8yskaftetin rinteell\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

V\u00e5gs- ja Nordlandsfjellet.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Huipulla.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

N\u00e4k\u00f6ala it\u00e4\u00e4n, tuolla meloimme 2 vuotta aiemmin.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Hansbakkfjellet, Hamar\u00f8yskaftet.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Hansbakkfjellet, Hamar\u00f8yskaftet.<\/p><\/div>\n

Vuorelta laskeutuminen oli tehty helpoksi viiden kiinte\u00e4n laskeutumisankkurin radaksi, joiden v\u00e4li oli mitoitettu sopivaksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4llemme 60 metrin k\u00f6ydelle. Laskeuduimme siis turvallisesti k\u00f6ydell\u00e4 l\u00e4hes koko matkan alas. Koko vuorip\u00e4iv\u00e4n kestoksi meille j\u00e4i hyvin maltillinen n. 7 tuntia.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4 oli kuuma, jopa helteinen. Y\u00f6paikalta olin ottanut mukaan vain l\u00e4mmint\u00e4 vett\u00e4 termospulloon. Kun sitten menomatkalla en l\u00f6yt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennyst\u00e4 vesipulloihini, k\u00e4rsin aika ajoin janosta matkalla. Kavereiltani sain kyll\u00e4 jonkin verran vesit\u00e4ydennyst\u00e4, mutta kun paluumatkalla l\u00f6ysin vesil\u00e4hteen, tankkasin siit\u00e4 reilusti vett\u00e4 kompensoimaan nestehukkaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Laskeutuminen k\u00f6ydell\u00e4 alas.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Laskeutuminen k\u00f6ydell\u00e4 alas.<\/p><\/div>\n

Tiltthornet (590 m)<\/h2>\n

Illalla siirryimme l\u00e4heiselle Tiltthornet-vuorelle, jossa meit\u00e4 piti odottaa suurin piirtein samantasoinen teht\u00e4v\u00e4. Vuori itsess\u00e4\u00e4n on kuin hain ev\u00e4: kahdelta syrj\u00e4lt\u00e4\u00e4n hyvin jyrkk\u00e4 ja niiden v\u00e4lisell\u00e4 harjanteella loivempi. Harjanne on kuitenkin varsin kapea.<\/p>\n

L\u00e4hestyminen jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4n tien p\u00e4\u00e4h\u00e4n oli haastava. Tie perille oli maksullinen pieni hiekkatie, mik\u00e4 nousi l\u00e4hes 200 m korkeuteen kahden tunturin v\u00e4liseen satulaan ennen laskeutumistaan takaisin alas. Auton j\u00e4timme pienelle parkkipaikalle, miss\u00e4 oli my\u00f6s kyl\u00e4n asukkaiden autoja. Siit\u00e4 k\u00e4velimme niityn ja asutuksen ohi ja pystytimme teltan mets\u00e4n reunaan.<\/p>\n

Huipulle oli merkitty kaksi reitti\u00e4. Valitsimme hieman vaikeammaksi arvioidun Vesteggen-reitin. L\u00e4hestyminen reitille oli varsin pitk\u00e4 ja norjalaista perinteist\u00e4 puskajumpaa. Alkuun seurasimme tieuraa, jota oli k\u00e4ytetty puiden korjuuseen. Tieuran p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkoi merkitty polku, jota p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti oli helppo seurata. Oletimme sen viev\u00e4n reitin juureen, mutta lopultakin meille j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi mihin se vei. Kun alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 se meni reitin alun ohi, k\u00e4\u00e4nnyimme silt\u00e4 kohti vuorta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Tilthornet.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Tilthornet.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Topon tarkastelua k\u00e4nnyk\u00e4lt\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Tilthornetin rinteell\u00e4.<\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 haasteena oli louhikkoinen rinne, jossa p\u00e4\u00e4si kyll\u00e4 etenem\u00e4\u00e4n, mutta paljolti siin\u00e4 joutui kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n potentiaalisesti liukasta ja jyrkk\u00e4\u00e4 varvikkoa ja sammalta pitkin. Seuraava haaste oli kohtuullisen loiva sl\u00e4bi, joka oli kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4n jyrkk\u00e4 k\u00f6ysist\u00f6n perustamiseen. Aiemmasta poiketen olimme ottaneet puolik\u00f6ydet mukaan, jotta tarvittaessa pystyisimme laskeutumaan pidemm\u00e4n matkan. T\u00e4m\u00e4 olikin ensimm\u00e4inen kerta, kun olen tehnyt k\u00f6ysist\u00f6n kahdesta puolik\u00f6ydest\u00e4.<\/p>\n

Sl\u00e4bin j\u00e4lkeen oli taas helpompaa k\u00e4velyp\u00e4tk\u00e4\u00e4, kunnes tulimme reitin kruxiin, mit\u00e4 emme saaneet ratkaistua. Kohta oli liian ep\u00e4varma kiivett\u00e4v\u00e4ksi ilman kunnon varmistuksia, joita paikkaan ei n\u00e4ytt\u00e4nyt helposti saavan. Yl\u00e4k\u00f6ydess\u00e4 olisi ollut ihan eri kiivett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6\u00e4 oli koko p\u00e4iv\u00e4n ollut noin 30 astetta, joten l\u00e4hes kaikki juomavesi oli meilt\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt kulumaan jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4. Minulla oli itselleni viel\u00e4 kohtuullisesti vett\u00e4, kun olin sit\u00e4 varsin s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti kuluttanut, mutta muilla ei juurikaan vett\u00e4 ollut. Laitoin yhden vesipulloistani kiertoon, mutta vaihtoehdoksi ei silti oikein j\u00e4\u00e4nyt kuin ottaa pakit ja palata takaisin leiriin. Olisi pit\u00e4nyt t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesiastiat viimeisest\u00e4 purosta ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 yl\u00f6s, koska itse vuorella ei ollut mit\u00e4\u00e4n vesil\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

J\u00e4\u00e4meri ja Lofotit.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

J\u00e4\u00e4meri, Hamar\u00f8ya ja Lofotit.<\/p><\/div>\n

Alas tullessa sl\u00e4bin kohdalla puolik\u00f6ydet tulivat tarpeeseen ja laskeuduimme siit\u00e4 k\u00f6ysien avulla pidemm\u00e4n matkan kuin, mit\u00e4 sinkkuk\u00f6yden kanssa olisi pystynyt. Sl\u00e4bin j\u00e4lkeen purimme k\u00f6ysist\u00f6n ja suuntasimme hieman pettynein\u00e4 l\u00e4himm\u00e4lle vesil\u00e4hteelle juomaan.<\/p>\n

Lopulta p\u00e4\u00e4simme leiriin yhteens\u00e4 12 tunnin norjalaisen puskajumpan j\u00e4lkeen helteen uuvuttamina.<\/p>\n

Paikka oli niin kiinnostava, ett\u00e4 olisi tehnyt mieli p\u00e4\u00e4st\u00e4 huipulle, joten p\u00e4\u00e4timme yritt\u00e4\u00e4 seuraavaksi huiputusta helpompaa reitti\u00e4 pitkin. Seuraavaksi p\u00e4iv\u00e4ksi oli luvattu sadetta, joten se p\u00e4iv\u00e4 meni v\u00e4kisinkin lep\u00e4illess\u00e4. Sade saapui voimalla illalla ja kasteli kaiken. Ennen sadetta emme olisi oikein ehtineet mihink\u00e4\u00e4n, joten lep\u00e4ily tuntui j\u00e4rkevimm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Sateen j\u00e4lkeisell\u00e4 aamiaisella p\u00e4\u00e4timmekin tehd\u00e4 nopean suunnitelmamuutoksen ja suuntasimme sis\u00e4maahan isommille vuorille. Pois p\u00e4\u00e4seminen autolla vaan ei ollutkaan ihan helppoa. M\u00e4ki oli jyrkk\u00e4 ja siin\u00e4 oli liikaa irtokivi\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n etuvetoiselle autolle. Lopulta tyhjennetty\u00e4mme auton varusteista ja ihmisist\u00e4 Henkka sai sen m\u00e4en p\u00e4\u00e4lle kolmannella tai nelj\u00e4nnell\u00e4 yrityksell\u00e4<\/p>\n

\"\"<\/a>

Laskeutuminen alas loppusl\u00e4bill\u00e4.<\/p><\/div>\n

Huinnar\u010dohkka (1790 m)<\/h2>\n

Arvoimme pitk\u00e4\u00e4n kahden eri vuoren v\u00e4lill\u00e4, mutta lopulta p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 Huinnar\u010dohkkalle. Illalla ehdimme viel\u00e4 tehd\u00e4 nelj\u00e4n tunnin l\u00e4hestymismarssin vuoren juurelle bivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisena prologina tulevalle.<\/p>\n

Bivypaikan edellytyksen\u00e4 oli juomaveden saanti. Jouduimme etsim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 sankassa sumussa ja paikalla n\u00e4kyi monia kuivia joen uomia. Ylemp\u00e4\u00e4 vuorelta kuului kuitenkin veden lorinaa, joten jossain vett\u00e4 olisi. Kuljimme jonkin matkaa lorinaa kohden, mutta rinne jyrkkeni liian jyrk\u00e4ksi y\u00f6pymiselle ennen veden l\u00f6ytymist\u00e4. Jatkoimme alemmas ja pys\u00e4hdyimme lopulta ensimm\u00e4isen vesil\u00e4hteen \u00e4\u00e4relle. Autolta olimme nousseet n. 350 metri\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in n. 900 metrin korkeuteen.<\/p>\n

Illalla vastaan tuli ensimm\u00e4inen takapakki. Jetboil-keittimeni pietso antoi vain hyvin heikkoa kipin\u00e4\u00e4 eik\u00e4 meinannut saada sytytetty\u00e4 keitint\u00e4 ja kiireisess\u00e4 l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 kukaan ei ollut huomannut pakata muita tulentekovehkeit\u00e4 mukaan. Illalla sain keittimen kuitenkin kahdesti p\u00e4\u00e4lle sitke\u00e4ll\u00e4 yritt\u00e4misell\u00e4 ja saimme viel\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 ruokaa ja juomaa. Aamulla keitin ei sitten en\u00e4\u00e4 syttynyt, joten seuraava p\u00e4iv\u00e4 piti selvit\u00e4 pelk\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4 ja kylmill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Bivy-y\u00f6.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Nihkev\u00e1ggi.<\/p><\/div>\n

Leiripaikalta alkoi sitten k\u00f6ny\u00e4minen kohti vuoren huippua. Sinne oli olemassa loivempi reitti, mik\u00e4 oli selke\u00e4sti suorempia ja kiipeilyllisempi\u00e4 reittej\u00e4 helpompi. Silti se oli monenkokoisten kivenlohkareiden peitt\u00e4m\u00e4, joista suurimmat olivat monimetrisi\u00e4. Niinp\u00e4 edess\u00e4 oli l\u00e4hes 900 metri\u00e4 kapuamista isojen lohkareitten sivuitse v\u00e4ltellen liukkaita tai irtonaisia paikkoja.<\/p>\n

Aamulla pilvet viel\u00e4 leijuivat matalalla ja sateen uhkaa oli ilmassa. Yl\u00f6sp\u00e4in noustiin pilvien kanssa ja huipun tuntumassa s\u00e4\u00e4 oli jo suhteellisen kirkas. Ruotsin puoleisilla vuorilla n\u00e4kyi kuitenkin sankkoja sadepilvi\u00e4 tulossa kohti.<\/p>\n

Lounaan pidimme kohdassa, miss\u00e4 saavutimme vuoren huippuharjanteen. Sielt\u00e4 oli hyv\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 pohjoissein\u00e4m\u00e4n 200 metri\u00e4 korkealle pystysuoralle jyrk\u00e4nteelle, joka p\u00e4\u00e4ttyi alla olevaan sekavasti railottuneeseen j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00f6n. Reinhold Messnerin on huhuttu kiivenneen tuon jyrk\u00e4nteen, mutta mit\u00e4\u00e4n totuuspohjaa huhulla ei ole ja jyrk\u00e4nne on mit\u00e4 ilmeisimmin kiipe\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Louhikkoisella rinteell\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Nihkev\u00e1ggi ja Nihkev\u00e1rri.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Ev\u00e4stauko huippuharjanteella.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Ev\u00e4stauko huippuharjanteella.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Huinar\u010dohkka.<\/p><\/div>\n

Siit\u00e4 k\u00f6nysimme viel\u00e4 ensimm\u00e4iselle varsin ilmavalle sivuhuipulle 1769 metrin korkeuteen. Sadepilvet n\u00e4yttiv\u00e4t olevan jo suhteellisen l\u00e4hell\u00e4, joten toivoin meid\u00e4n p\u00e4\u00e4sev\u00e4n alas mahdollisimman nopeasti, jotta emme joutuisi k\u00f6ny\u00e4m\u00e4\u00e4n sateen liukastamaa louhikkoa alas. Olisi my\u00f6s hyv\u00e4 ehti\u00e4 takaisin autolle ilman toista biviy\u00f6t\u00e4, koska y\u00f6pyminen pelkkien kylmien ev\u00e4iden varassa olisi ollut ankeaa.<\/p>\n

Alam\u00e4keen pyrin kulkemaan pahimpien louhikoiden l\u00e4pi, koska ne tuntuivat liukasta sammalikkoa ja sileit\u00e4 kallioita turvallisemmalta. Kertaalleen melko voimakas sadekuuro yll\u00e4tti meid\u00e4t matkalla alas. Kohdassa olisi todella kaivattu kuivan kallion hyv\u00e4\u00e4 kitkaa. Niinp\u00e4 sivuutimme kohdan laskeutumalla k\u00f6yden avulla, mik\u00e4 on sateessakin turvallista.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Saapuminen huipulle.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Saapuminen huipulle.<\/p><\/div>\n

<\/div>\n
\"\"<\/a>

Nihkev\u00e1rri.<\/p><\/div>\n

<\/div>\n
<\/div>\n
\"\"<\/a>

Huinar\u010dohkka.<\/p><\/div>\n

Sade kuitenkin taukosi varsin pian ja auringon p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4 kallio kuivui h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Vuorelta p\u00e4\u00e4simme alas y\u00f6n pimeimpin\u00e4 hetkin\u00e4 kello yhden aikoihin. Siit\u00e4 reilun nelj\u00e4n tunnin pikamarssin j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4simme autolle varsin uupuneina 16,5 tunnin vuorik\u00e4velyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ruokailujen j\u00e4lkeen menimme nukkumaan, mutta y\u00f6uni j\u00e4i lyhyeksi, koska jo muutaman tunnin j\u00e4lkeen aamuaurinko l\u00e4mmitti teltan saunaksi. Niinp\u00e4 l\u00e4hdimme autolla liikkeelle ja k\u00e4vimme Narvikissa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Kadulla k\u00e4vely oli hankalaa, kun lopen uupuneet jalat eiv\u00e4t oikein tuntuneet omilta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Huipulla.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Huinar\u010dohkkalta lounaaseen.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Nihkev\u00e1rri, Huinar\u010dohkka.<\/p><\/div>\n

Abisko<\/h2>\n

S\u00e4\u00e4tiedotus lupasi viimeiseksi retkip\u00e4iv\u00e4ksi sateita Narvikin seudulle, joten siirryimme y\u00f6ksi Abiskoon Ruotsiin, mihin s\u00e4\u00e4ennuste lupasi parempaa s\u00e4\u00e4t\u00e4 kuin rannikolle.<\/p>\n

Abiskossa on yksi virallinen kalliokiipeilypaikka: Stordalen klippan. Meill\u00e4 oli p\u00e4iv\u00e4 aikaa, vasta illaksi oli ennustettu sadetta, joten sinne l\u00e4hteminen vaikutti hyv\u00e4lt\u00e4 suunnitelmalta. Parkkipaikka ei l\u00f6ytynyt ihan heti ensi yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mutta toisella kierroksella jo osuimme siihen.<\/p>\n

Parkkipaikalta l\u00e4hestyminen n\u00e4ytti aika toivottomalta. Jalat olivat viel\u00e4 aika pehme\u00e4t edellisten p\u00e4ivien rasituksista, ja kallio n\u00e4ytti olevan toivottoman l\u00e4hestymismarssin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 150 metri\u00e4 meid\u00e4n yl\u00e4puolellamme. Topon mukaan l\u00e4hestyminen kest\u00e4isi vain 20\u201330 minuuttia, mik\u00e4 vaikutti aika ep\u00e4uskottavalta. Lopulta meilt\u00e4 ei mennyt kuin kolme varttia l\u00e4hestymiseen, vaikka emme mit\u00e4\u00e4n polkua matkalle l\u00f6yt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Stordalen klippan.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Stordalen klippan.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Stordalen klippan.<\/p><\/div>\n

Itse kiipeily oli melko tavallista kalliokiipeily\u00e4 upeissa maisemissa. Aloitimme kiipeilyn muutamasta helposta sporttireitist\u00e4 kallion oikeassa reunassa. Ville liidasi meille yl\u00e4k\u00f6yden ja Henkkakin liidaili muutaman reitin. Itse t\u00e4ll\u00e4 kunnollani tyydyin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yl\u00e4k\u00f6ysittelyyn. Lopulta sade lopetti meid\u00e4n kiipeilyn ja jouduimme palaamaan takaisin autolle.<\/p>\n

Erityisesti l\u00e4hestymismarssi toimi hyv\u00e4n\u00e4 palauttavana liikuntana ja laittoi maitohapot liikkeelle. Ja rehellinen kalliokiipeily oli hyv\u00e4 lopetus t\u00e4lle kiipeilyviikolle. Viimeisen y\u00f6n olimme retkeilymajassa, s\u00f6imme ja joimme hyvin. Sunnuntaina matka kohti etel\u00e4\u00e4 alkoi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perinteinen Norjan kiipeilyviikko Villen ja Henkan kanssa suuntautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa Lyngeni\u00e4 etel\u00e4mm\u00e4ksi Narvikin suuntaan. Etuk\u00e4teistietojemme mukaan kallio sill\u00e4 suunnalla ei ole yht\u00e4 veden ja j\u00e4\u00e4n rapauttamaa kuin pohjoisempana….<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":10187,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,4,3],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9949"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9949"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9949\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10190,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9949\/revisions\/10190"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/10187"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9949"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9949"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.ennola.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9949"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}