Vaativan talviretken varusteet

Olen aina hieman ihmetellyt, miksi pitkien talviretkien varustus painaa niin paljon. Siispä voi olla kiinnostavaa miettiä tarkemmin, mitä viime talvena Huippuvuorilla tuli hinattua perässään, miksi ja mitä siitä olisi voinut jättää pois. Ohjeiden mukaan arvioitu ahkion lähtöpaino olisi pitänyt olla noin 70 kiloa. Minulla koko varustuksen laskennallinen lähtöpaino, missä yhteiset varusteet olisi jaettu tarkkaan tasan olisi ollut vajaa 76 kiloa. Päällä olevan varustuksen paino oli runsaat 9 kiloa, joten ahkioni olisi ollut 3,5 kiloa arvioitua lähtöpainoa kevyempi. Kuitenkin retkikunnan yhteisten tavaroiden jaossa, telttakuntamme sai yli kolmanneksen varusteista, mistä syystä ahkiooni tuli tässä vaiheessa melko tarkkaan tuo 3,5 kiloa ylimääräistä painoa.

Toisena päivänä retkikunnan etenemisessä ilmeni ongelmia, joten ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ottamaan lisää painoa ahkiooni ja sain yhden viikon ruokasäkin lisää painoa. Lisäksi Otson evakuoinnin yhteydessä neljäntenä päivänä vaikutti siltä, ettei retkikunnan yhteisiä varusteita oikein pystynyt siirtämään muille telttakunnille, joten otin häneltä retkikunnan toisen aseen. Retkikunnan yhteistä varabensakanisteria en enää halunnut ottaa, joten sen sisältö jaettiin tyhjiin polttoainepulloihin. Näin ollen ahkiooni tuli lisää painoa vielä vajaan viiden kilon verran. Toki hieman ruokaa ja polttoainetta tässä kohdin oli jo käytetty, joten ei ahkioni missään vaiheessa ihan täyttä 82 kiloa painanut, mutta kyllä sen paino aika tarkkaan 80 kiloa tässä vaiheessa oli.

Laskettu Lähtö Toteutunut Ahkiossa Päällä
Vaatteita 11,3 11,3 11,3 6,2 5,1
Majoittuminen 4,0 4,0 4,0 4,0
Ruokailu 1,1 1,1 1,1 1,1
Valokuvaus ja muu elektroniikka 2,2 2,2 2,2 1,7 0,6
Pientarvikkeet 1,8 1,8 1,8 1,8
Jäätikköturvallisuus 1,4 1,4 1,4 1,4
Liikkuminen ja tavaroiden kuljetus 13,2 13,2 13,2 9,8 3,4
Ruoka 21,8 21,8 21,8 21,8
Polttoaine 7,1 10,3 10,3 10,3
Telttakunta 6,4 6,5 6,5 6,5
Retkikunta 5,4 5,9 10,6 10,3 0,2
Varusteiden tasausta 7,0 7,0
Yhteensä 75,8 79,5 91,2 81,9 9,3

Vaikka ahkiossa raskaskin lasti kulkee ihan eri tavalla kuin rinkassa, niin kevyttä ahkiota on helpompi vetää kuin raskasta. Siispä miten varusteita sitten olisi voinut keventää? Toiset kuorivaatteet olivat puhtaasti mukavuusvarusteet ja ne olisi voinut jättää pois. Leirissä seisoskelua oli niin vähän, että toppahousut olisi voinut jättää pois, etenkin kun Jaakolla oli untuvahousut jääkarhuväijyyn. Leirikengät ja paksut fleecehousut olisi voinut vaihtaa kevyempiin. Näistä painon säästöä olisi tullut n. 2,3 kiloa. Untuvamakuupussi oli turhan lämmin, tuplamakuupussilla 300 grammaa kevyempi sisäpussi olisi varmasti ollut riittävä. Leuku oli tarpeeton, samoin tuulimittari. Yhdessä ulkoisessa paristossa oli enemmän kuin tarpeeksi virtaa kameralle, muut varaparistot olisi voinut jättää pois. Aikaa jalustan käyttämiseen kuvaamisessa oli loppujen lopuksi aika harvoin, ilmankin olisi pärjännyt. Hakuksi olisi riittänyt kevyempi rando-hakku. Näistä painon säästöä kertyisi n. 1,5 kiloa. Ruokaa jäi yli toista kiloa vararuuan lisäksi, joten sitä olisi voinut hyvinkin olla 1,2 vähemmän. Polttoaineesta vain kolmannes kului lumen sulatukseen ja ruuan laittoon. Nyt sitä riitti aika huolettomaan poltteluun iltaisin ja aamuisin. Yhden kanisterin olisi voinut jättää pois, jolloin painoa olisi säästynyt 2 kiloa. Se toki olisi edellyttänyt tarkkaa kulutuksen tarkkailua, ettei se loppuisi kesken.

En näe kauhean suurta etua isosta absidista teltassa ja keitinlaatikon voisi tehdä ohuemmasta pellistä. Näillä saavuttaisi 0,6 kilon painon säästön. Retkikunnan yhteisiin varusteisiin en koe itseäni täysin päteväksi kommentoimaan, mutta toisen 0,6 kiloa kevennettävää sieltä löysin. Jääruuveille en oikein keksinyt käyttöä tällaisella reissulla. Jäätiköillä ei juurikaan missään ollut paljasta jäätä, johon ruuvin olisi voinut ruuvata. Toinen köysi oli ehkä turha, mutta sitä ei oikeastaan voinut etukäteen tietää. Seitsemän hengen köysistö Perriertoppenilla olisi ollut kyllä melko kankea. Elektroniikkaa oli selkeästi enemmän kuin pelkkä turvallisuus olisi edellyttänyt, mutta sillä saatiin blogi päivitetyksi ja paljon muutakin tehdyksi, mutta elektroniikasta olisi pystynyt karsimaan pari sataa grammaa turvallisuudesta tinkimättä. Näillä toimenpiteillä ahkion lähtöpainoa olisi saanut tiputettua vajaat 9 kiloa, mikä olisi tarkoittanut reilusti alle 60 kiloista ahkiota lähteissä. Mielestäni merkittävä säästö 70 kiloon, mutta tuskin silti tekisin noita kaikkia kevennyksiä, vaikka nyt lähtisinkin uudelle reissulle.

Vaatteet

Sään mukainen vaatetus on ensiarvoisen tärkeää talvivaelluksen mukavuuden kannalta. Mukana olleet vaatteet saatoin luokitella kolmeen ryhmään: päällä oleviin vaatteisiin, taukovaatteisiin sekä vara- ja vaihtovaatteisiin. Vara- ja vaihtovaatteet olivat omassa melontapussissaan, jota ei avattu kuin leirissä. Taukovaatteet taas olivat ahkion etuosassa helposti saatavilla aina tarpeen tullen.

Päällä olevan vaatetuksen olin koonnut kerrospukeutumisen periaatteiden mukaisesti. Ihoa vasten oli merinovillakerrasto ja sen päällä eristävä fleece-kerros, jonka paksuus riippui ulkona olevasta säästä. Uloimmaksi tuli kuorikerros, maltillisissa oloissa käytin paremmin hengittävää kalvotonta softshell asua ja tuulisina päivinä käytin Sastan Coretex-vaatteita, jonka huppu toimi tuulessa paremmin. Päähineenä olen tykännyt käyttää karvalakkia sen tuulenpitävyyden ja lämmönsäätöominaisuuksien takia. Hupusta en kauheasti välitä, joten karvalakkia on hyvä käyttää sellaisenaan kohtalaisessa tuulessakin. Korvaläppien asentoa säätämällä on mahdollista vaikuttaa karvalakin lämpimyyteen huomattavastikin. Käsissä sisimpänä oli hyvin ohuet sormikkaat, joita ei juurikaan tarvinnut riisua. Ne kädessä saattoi käsitellä kylmää metalliakin. Niiden päällä oli kintaat, joissa oli erillinen kuori ja lämmittävä kerros, mikä mahdollisti kintaiden helpomman kuivatuksen. Aikaisemmilla reissuilla olen useasti meinannut hukata hanskat tuuleen, joten olin nyt ottanut mukaan erilliset karkunarut, joilla kintaat saattoi ripustaa roikkumaan ranteesta. Ne täyttivät tehtävänsä tällä matkalla, en joutunut syöksymään tuulen viemien hanskojen perään. Jaloissa sisimpänä oli ohuet juoksusukat, joiden päällä oli vedenpitävät sukat estämässä jalkojen hikoilun muihin jalan eristeissin. Vedenpitävien sukkien päällä oli vielä tavalliset vaellussukat ja villasukat tuomassa lämpöä. Monot olivat 3 numeroa suuremmat kuin normaalit kenkäni, jotta kaikki sukat mahtuivat niihin. Monojen päällä oli vielä erilliset monosuojat tuomassa lisälämpöä. Vedenpitävät sukat toimivat tällä reissulla erinomaisesti: sisimmät sukat kostuivat päivän aikana ihan märiksi, mutta muut sukat ja monot pysyivät kuivina ja lämpiminä koko päivän.

Päälle tulleet vaatteet 5149
Softshell takki Artcteryx Gamma MX 1 586
Softshell housut Artcteryx Procline FL 1 702
Fleecepusero McKinley 1 230
Fleecehousut McKinley 1 185
Merinovillapaita North Outdoor 1 223
Merinovillahousut North Outdoor 1 203
Lyhyet kalsarit Sloggi 1 47
Karvahattu Lindberg 1 151
Kuorihanskat Haglöfs Gram Shell Mitten 1 58
Sisähanskat Hestra / Karva 1 91
Fleecesormikkaat Warmpeace 1 44
Hanskan karkunarut Hestra 1 15
Juoksusukat Graft 1 20
Vbl-sukat Exped 1 44
Vaellussukat Birdgedale Trekker 1 77
Villasukat Omavalmiste 1 143
BC-monot Alfa Quest Advance 1 1850
Monosuojat T-tossu Svalbard 1 480

Vara- ja vaihtovaatteista löytyi käytännössä toinen kokonainen vaatekerta päälle. Näistä kuoritakkia ja fleecepuseroa vaihtelin useasti reissun aikana säätilan mukaan. Kerrastoja, sukkia ja kalsareita vaihdoin matkan aikana puhtaisiin niiden määrän mukaan. Haglöfsin loistavat kuorihanskat jouduin vaihtamaan niiden rikkouduttua matkan aikana, valitettavasti samanlaisia hanskoja ei enää tehdä ja yhtä hyviä en ole löytänyt. Ylipäätänsä riittävän suurien kuorihanskojen löytyminen on välillä aika haasteellista. Kaikkein kovimman päivän pelasti tuulenpitävä kommandopipo. Niissä oloissa ei oikein olisi pystynyt hiihtämään ilman tuulenpitävää suojaa naamalla. Pipo jätti nenän alapinnan hieman huonolle suojaukselle, jonka seurauksena sen iho pääsi paleltumaan. Käyttämättä jäivät tuherot, jotka todella kovissa oloissa voivat pelastaa sormia, miksi ne minulla on usein mukana. Itse en ole niitä juurikaan käyttänyt niiden hankalan puettavuuden takia, mutta ystävilleni olen niitä lainannut muutaman kerran pelastamaan vaikeita tilanteita. Aivan varma en ole vaihdoinko viime tingassa paksut fleece-housut ohuempiin, mutta se olisi ainakin ollut viisas valinta. Äärimmäisen harvoin on niin kylmä, että ne olisivat hiihtäessä tarpeen ja silloin voi yhtä hyvin käyttää kaksia ohuita päällekkäin. Jos minulla kuitenkin ne mukana olivat, niin nekin kyllä jäivät käyttämättä.

Vara- ja vaihtovaatteet 3785
Kuoritakki Sasta 1 724
Kuorihousut Sasta 1 760
Fleecepusero Halti 1 457
Fleecehousut Omavalmiste 1 335
Merinovillapaita North Outdoor 1 223
Merinovillahousut North Outdoor 1 203
Lyhyet kalsarit Sloggi 2 94
Pipo FjällRäven 1 85
Kommandopipo Buff Coretex windstopper 1 61
Fleecepuffi Clast 1 33
Tuherot Ankarat Avotunturit 1 189
Kuorihanskat Hestra Fjellvotten 1 122
Sisähanskat MPY 1 29
Sisähanskat Hestra / Fleece 1 116
Ohuet sormikkaat Haglöfs 1 34
Villasukat Omavalmiste 1 143
Vaellussukat Birdgedale Summit 1 137
Juoksusukat Graft 2 40

Taukovaatteetteiden tarkoituksena oli olla nopeasti vedettävissä päälle, jos tarvetta oli. Taukohousujen ja -hameen minimivaatimus on se, että ne on voitava tarvittaessa pukea sukset jalassa päälle. Eli niissä on oltava täyspitkät sivuvetoketjut. Käytännössä aika harvoin legitauolla oli tarvetta taukovaatteille, mutta leirissä, lounastauoilla ja muilla pitkillä tauoilla oli syytä vetää taukovaatteet päälle mahdollisimman pian. Mukanani olleet taukovaatteet olivat riittävät, vaikka niissä olikin kehitettävää. Taukotakki oli huputon, mikä minulle tähän asti on ollut ihan riittävä. Nyt monella tauolla oli sen verta viimaa, että lisäeristys niskaan ja päähän olisi ollut kyllä kiva. Toppahousut olin ottanut mukaan lähinnä leirissä valokuvaamista ja oleskelua varten. Toppahame oli vähän samaan käyttöön, mutta se päällä saattoi myös hiihtää, jos kaipasi lisälämpöä jalkoihin. Kylmän sään takia leirissä oleskelu jäi kyllä melko vähäiseksi ja koska Jaakolla oli jääkarhuväijyihin erilliset untuvahousut, taukohousut olisi voinut jättää pois ja tyytyä pelkään hameeseen. Toppahame kyllä osoitti käyttökelpoisuutensa tällä reissulla. Koska leirissä ulkona oleskelu oli melko vähäistä, niin leirikengiksikin olisi ollut kevyempiä vaihtoehtoja. Nyt mukana olleet olivat kyllä lämpöiset villatöppösineen ja villatöppösiä saattoi pitää myös teltassa varpaanlämmittiminä, mutta kevyet untuvakengät olisivat olleet kolmanneksen kevyemmät.

Taukovaatteet 2413
Untuvatakki Mountain Equipment 1 649
Toppahousut Dobsom 1 454
Toppahame Halti 1 174
Leirikengät T-tossu 1 798
Villatöppöset Clogs Company 1 338

Majoittuminen

Makuupusseja oli kaksi. Erittäin lämmin untuvapussi ja sen päällä erittäin tilava ohut kuitupussi. Untuvapussi jo yksistään olisi luultavimmin riittänyt tällä reissulla, mutta yhdistelmässä on paljon etuja, mitä yhdellä pussilla ei saavuta. Kahden pussin yhdistelmän lämpimyyden säätö on tosi helppoa verrattuna yhden pussin järjestelmiin. Kun uloimman pussin vetoketjun vetää kiinni pystyy sisemmän pussin vetoketjulla säätämään yhdistelmän lämpimyyttä ilman, että syntyy vetoa. Yhden pussin kanssa vetoketjun avaaminen johtaa vetoon ja paikalliseen kylmettymiseen, usein juuri kurkun kohdalta. Kahden pussin systeemissä on myös tarkoituksena, että yöllä vartalosta syntyvä kosteus siirtyisi pikkuhiljaa kuitupussiin, joka paremmin kestää kosteutta. Näin untuvapussi pysyy kuivempana ja lämpimämpänä. Alkumatkasta oli useampia päivää, jolloin kovan tuulen takia makuupusseja ei saanut kunnolla ulkoa pakkasessa kuivattua ja niiden lämpimyys selvästi alkoi alentua. Kun sitten lopulta olosuhteet alkoivat parantua, uskalsin aloittaa kuitupussin kuivatuksen ahkion päällä. Kun yöllä kosteus taas siirtyi nyt kosteammasta untuvapussista kuivempaan kuitupussiin, saatoin todeta untuvapussin myös kuivuvan ja saavan takaisin täyttä lämpimyyttään. Yhdistelmä sinänsä on minulle ehkä turhankin lämmin, sillä vielä en ole kohdannut sellaista kylmyyttä, missä olisin pystynyt kunnolla nukkumaan molempien makuupussien vetoketjut täysin kiinni. Toisaalta tieto riittävän lämpimästä makuupussista tuo mielenrauhaa, jonka merkitystä ei sovi aliarvioida.

Majoittuminen 4014
Makuupussi Marmot CWM Eq MemBrain 1 2170
Makuupussi Carinthia Explorer Top 1 1071
Makuualusta Thermarest Ridgerest Solar 1 678
Kusipullo Mehukas, pakastetölkki 1l. 1 91
Korvatulpat Aearo 2 4

Valokuvaus ja muu elektroniikka

Kamerana mulla oli reissussa Canonin pieni mutta suhteellisen laadukas pokkari. Kameran pakkasominaisuudet eivät ole mitään kovin kaksisia. Kameran omalla paristolla kuvaaminen ei onnistu yli 15 asteen pakkasessa, koska täydenkin pariston alentunut jännite saa kameran pyytämään uutta akkua kuvaamisen sijaan. Ongelman olen ratkaissut käyttämällä erillistä ulkopuolista akkua kuvaamisessa. Ulkopuolisena virtalähteenä toimii suunnistuslamppuni akut, joista yhteen olen vaihtanut pakkasenkestävät silikonijohdot. Tällä ratkaisulla olen saanut hyvin kuvatuksi 30 asteenkin pakkasessa, vaikka noissa lukemissa kameran öljyt jo vinkuvatkin surkeasti. Ennen reissua teetin kameraan hintavan remontinkin, vaikka järkevämpää olisikin ollut vaihtaa se uudempaan, mutta juuri tuo testattu toimivuus kovissakin pakkasissa sai pitäytymään vanhassa ratkaisussa.

Panoraamoja varten otin mukaan kevyen jalustan, jonka käyttö keskittyi lähinnä iltoihin ja aamuihin, sekä muutamaan vapaahetkeen. Päivisin lyhyillä legitauoilla tai hiihdon lomassa aikaa jalustan käyttöön ei juuri ollut. Alkumatkasta otsalamppu oli tarpeen iltaisin teltassa, mutta loppumatkasta illat olivat jo niin valoisia, että sille ei enää tarvetta ollut. Koska otsalamppua ei käytetty hiihtämiseen, siihen riitti hyvinkin pieni ja kevyt malli. Retkikunnassa oli yhdet kiikarit, joita käytin rannikolla luonnon tarkkailuun. Tuulimittari ja kameran akut olivat aika turhia. Niissä keleissä, joissa tuulen nopeutta olisi tehnyt mieli mitata ei ollut viitseliäisyyttä mittarin virittelyyn ja mittarin tuulipyöräkin on hyvin herkkä jäätymään pienimmästäkin kosteudesta, joten mittaus ei oikein tahtonut aina onnistua. Pakkasta taas oli lähes koko ajan niin paljon, että kameraa ei juurikaan päässyt käyttämään sen omilla akuilla.

Valokuvaus ja muu elektroniikka 2228
Kamera Canon G16 1 379
Jalusta Slik Sprint-Pro GM 1 896
Vara-akut Hama 2 86
Akku 1 tunnin otsalamppun 2 256
Jatkojohto 1 m. otsalamppuun 1 35
Otsalamppu Silva Ninox 1 82
Tuulimittari Silva 1 54
Varaparisto AAA 6 72
Varaparisto AA 2 50
Rannekello Suunto t6d 1 52
Kiikarit Luger 1 266

Pientarvikkeet

Itselläni oli ahkiossa pieni ensiapulaukku ja korjausvälinesetti. Niiden lisäksi oli pieni määrä muita pikkuesineitä liittyen navigointiin, silmiin ja hygieniaan. Uudet aurinkolasit teetin tätä reissua varten, koska edellisenä vuonna olin kärsinyt pari kertaa lumisokeuden oireista. Sangat olivat Julbon klassiset vuoristolasit, joihin vaihdatin tummimmat linssit, joita sai omilla vahvuuksilla. Valitettavasti en ehtinyt testata laseja ennen reissua, mutta ne kyllä täyttivät tehtävänsä erinomaisesti. Tuulisille päiville laskettelulasit olivat välttämättömät. En ole halunnut polttaa vessapapereita, koska syntyvä tuhka ja osittain palaneet paperit ovat epäsiistejä. Käytettyjä vessapapereita varten minulla oli mukanani koirankakkapusseja, vaikka välillä pakkasessa ne eivät tahtoneetkaan pysyä kasassa. White out -tilanteessa kompassia olisi tarvinnut eniten, mutta tavallinen peilikompassi oli aivan liian hidas käyttää. Täytyy koettaa kehitellä kompassiratkaisua, mikä mahdollistaisi helpomman kompassin luvun liikkuessa.

Pikkutavaroita 507
Laskettelulasit Smith 1 112
Kompassi Suunto, peili 1 70
Kartta A3 itsekopioitu 4 40
Tulitikut Askia 8 60
WC-paperi 2 60
Koirankakkapusseja Hauska, pieni 25 66
Hammasharja 1 11
Aurinkolasit Julbo 1 42
Lasikotelo Julbo 1 46

Ensiaputarvikkeita minulla oli pieni suppea varasto, jossa oli hieman sidetarpeita, lääkkeitä ja aurinkorasvat. Toinen aurinkorasvoista ei ollutkaan vedetöntä, kuten olin luullut, joten sen käyttö onnistu vain aamuisin teltassa, jos oli muistanut laittaa voiteen ajoissa lämpenemään. Onneksi puikko toimi muulloinkin.

EA-tarvikkeet 438
Kipulääke Burana 400 1 11
Kipulääke Paramax forte 1000 1 11
Migreenilääke Relert 4 10
Ripulilääke Imodium 1 2
Kipugeeli Mobilat 30g 1 40
Silmätipat Oftagel 10 14
Laastaria Metrilaastari / m 1 15
Sideharso Easifix 2 20
Palovammasiteitä Mepitel One 2 6
Sidetaitoksia Mesoft 5 8
Haavapyyhkeitä Sterets 20 15
Idealside Cramer 1 52
Rakkolaastari Compeed 2 37
Urheiluteippi Leucoplast 1 26
Linkkuveitsi Victoninox 1 20
Aurinkorasva Derma 50 1 85
Aurinkopuikko Laroche-posay 1 25
Huulirasva Blistex Protect+ 1 10
Pussi Ortlieb 1,5l. 1 32

Korjaustarpeita minulla oli myös pieni varasto. Niitäkään ei muistikuvani mukaan juurikaan tarvittu. Yleistyökalu oli muistaakseni ajateltu tarvittaessa koko retkikunnan käyttöön. Leukua käytin lähinnä metukan pilkkomiseen, mutta sinänsä se oli aika tarpeeton väline. Partiossa sitä vaan on oppinut käyttämään monenlaisiin juttuihin ja siksi se oli luontevaa ottaa mukaan ja kai siinä on myös jotain Freudilaista miehisyyttä vahvistavaakin mukana.

Korjaustarpeet 838
Korjaussetti MSR Simmerlight 1 89
Narukerä Dyneema 2mm / 10m 1 40
Irtohihna Halti, 120 cm 4 88
Rautalanka 1 20
Ilmastointiteippi 1 40
Yleistyökalu Letherman Wave 1 236
Nippusiteitä 20 50
Ompelutarvikkeet 1 20
Varasolkia Sea to Summit 4 38
Kangaspaikkoja McNett 1 9
Leuku Marttini 5” 1 208

Jäätikköturvallisuus

Henkilökohtaiset jäätikköturvallisuusvarusteeni olivat aika minimalistiset. Niitä tarvitsimme kahdesti: Kiivetessämme Perriertoppenin huipulle ja ahkiohississä sitä ennen. Lisäksi kävimme Jaakon kanssa kiipeämässä yhden jyrkän lumikurun ylös, missä käytössämme oli omat jäätikkövarusteemme täydennettyinä muilta lainatuilla varusteilla. Lisäksi viranomaiset edellyttivät, että meillä on riittävät varusteet köysistönä liikkumiseen jäätiköllä tilanteen niin vaatiessa. Tutulla reitillä todennäköisyys siihen oli aika pieni. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi oli retkikunnalla vielä yhteisiä jäätikkövarusteita. Varustus mahdollisti köysistön muodostamisen ja uhrin taljaamisen ylös, mutta uhrin omaehtoiseen prusikointiin railosta ylös ei ollut varusteita.

Kaikki varusteet omalta osaltani täyttivät tarpeensa. Sulkurenkaiksi otin pelkästään lukollisia sulkurenkaita niiden monikäyttöisyyden vuoksi, vaikka yksi olisikin voinut olla lukoton. Jäärautoja käytin pelkästään lumella ja jäällä, joten alumiiniset olivat ihan riittävät. Ville oli investoinut noita minun rautojani vielä kevyemmät raudat (Pezl Leopard Flexlock), mutta ne eivät pysyneet kunnolla kiipeilykenkää löysempien monojen päällä, joten hän ei oikein saaneet vastakaikua säästyneille grammoilleen.

Jäätikköturvallisuus 1433
Valjaat Pezl Altitude 1 170
Jääraudat Black Diamon Neve Strap 1 568
Hakku Grivel, G1 1 470
HMS sulkurengas Black Diamond, Gridlock Screwgate 1 75
D-sulkurengas DMM, Shadow 2 100
Prusik-naru 1 50

Liikkuminen ja tavaroiden kuljetus

Suksina minulla oli mukanani tavalliset teräskanttiset tunturisukset ja niihin kapeat, mutta täysipitkät nousukarvat antamaan pitoa. Nousukarvojen pito oli riittävä raskaankin ahkion vetämisessä ja missään vaiheessa en muista tuskailleeni riittämättömän pidon kanssa. Viimeisinä päivinä suolaisella merenjäällä nousukarvoissa ei juuri ollut luistoa ja kokeilin hiihtää ilman niitäkin, mutta silloin taas pitoa ei ollut tarpeeksi. Viimeisen päivän tallustelinkin jääraudat jalassa ja sukset ahkion päällä. Sauvoina oli minua yli 30 vuotta palvelleet Exelin eräsauvat.

Ahkio oli tilava muovipulkka, jossa tavaroita varten oli erillinen kassi hihnoilla ja kuminauhoilla kiinni. Ahkion aisat olivat pulkan valmistajan alumiiniset aisat, jotka kyllä kestivät koko reissun, mutta kaatuminen alamäessä täydessä lastissa olevan ahkion kanssa sai ne vääntymään mutkalle. Muutenkin jäisessä alarinteessä olisin ehkä toivonut ahkiolta parempaa käyttäytymistä. Nyt se käännösten yhteydessä teki aina voimakkaan heilurin, jonka päätteeksi ahkio koetti kaataa minut voimakkaalla nykäisyllä myötärinteen puolelle. Kerran se siinä onnistuikin. Ahkion vetovyönä käytin Fjellpulkenin järeämpää valjasta, koska se on ainoita valjaita, jossa henkselit eivät minulla pyri liukumaan pois olkapäiltä. Vetovyöhän olin tarranauhoilla kiinnittänyt vyölaukun, jossa säilytin kameraa ja suunnistusvälineitä nopeasti saatavilla. Tavaroiden pakkaamista varten oli neljä melontasäkkiä. Yksi oli makuupusseille, toinen vara- ja vaihtovaatteille ja kaksi ruokia varten: toinen alkumatkan ja toinen loppumatkan ruokia varten. Ruokailuvälineet ja osan ruuista olin pakannut keitinlaatikkoon, joka oli minun ahkiossani. Lisäksi mukana oli reppu huiputuspäiviä varten, mikä muuna aikana oli hiihtopäivän aikana tarvittavien varusteiden kuten taukovaatteiden ja lounaseväiden säilytyspaikkana.

Liikkuminen ja tavaroiden kuljetus 13169
Sukset Madhus Glittertind 1 2596
Sauvat Exel erä 1 518
Nousukarvat Coltex Mix 38 mm. 1 262
Ahkio Snowsled 1 4880
Ahkion aisat Snowsled 1 1380
Ahkion vetovyö Fjellpulken Expedition 1 686
Vyölaukku Deuter 1 85
Ahkiokassi Snowsled 1 1020
Melontapussi Ortlieb pienempi 1 187
Melontapussi Ortlieb isompi 1 239
Melontapussi Seatosummit 35 l 2 438
Reppu Millet Respiration 25 1 878

Ruokailu

Ruokailuvälineet koostuivat muovilautasesta, titaanisista aterimista, puolen litran peltimukista, teesiivilästä ja termospulloista. Titaaniset aterimet ovat kevyitä sekä kestäviä ja siten käteviä maastokäytössä. Painoero teräksisiin on kuitenkin kosmetiikkaa tällaisella retkellä. Puolen litran peltimuki on käytössä ruuanlaiton apuvälineenä: sitä voi käyttää nestemäärien mittaamiseen sekä pienten lisäkkeiden valmistukseen se kestää kuumentamisen bensakeittimellä. Se on myös riittävän iso, jotta kun aamuisin ja iltaisin juo pari mukillista nestettä, on merkittävä osa päivän nestetarpeesta katettu. Näin ollen litran termospullosta riittää minulle hyvin nestettä juotavaksi päivän aikana. Yleensä pullossa oli vielä useampi kuppi teetä juotavaksi leirissä teltanpystytyksen jälkeen.

Sen lisäksi minulla on ruokatermos, johon olen aamulla laittanut lounasannoksen ja kuumaa vettä hautumaan valmiiksi lounaaksi. Parin epäonnisen kokeilun jälkeen nykyinen pieni ruokatermokseni on osoittautunut sellaiseksi, mikä riittävän hyvin pitää lämpönsä kovassakin pakkasessa. En ole enää ensimmäisen kokeilun jälkeen pitänyt mielekkäänä kuljettaa mukanaan suositusten mukaista Nalgene-pulloa eristeineen: sulattaa ja kuumentaa vettä aamulla löytääkseen sen illalla avaamattomana ja jäätyneenä ahkiosta. Vaikka juon ja syönkin verrattain vähän legitauoilla päivän aikana, se ei varmaankaan sovi kaikille sellaisenaan. Useimmille lienee tarpeellista syödä ja juoda lähes kaikilla tauoilla, mutta itse olen totuttautunut tällaiseen rytmiin, jossa syön ja juon vain kolme kertaa päivässä, jota vain tarvittaessa hieman täydennän legitauoilla.

Ruokailu 1133
Lusikka Tibetian 1 17
Veitsi Tibetian 1 16
Haarukka Tibetian 1 11
Muki Tatonka 0,5 l. 1 119
Lautanen Sarvis muovilautanen 1 72
Teesiivilä House 1 25
Ruokatermos Thermos 0,7 l. 1 356
Termospullo Primus 1 l. 1 517

Ruoka

Retken muonituksen rungon muodostivat neljä lämmintä ateriaa. Alun perin lounasta lukuun ottamatta olimme suunnitelleet Otson kanssa tehdä nämä yhdessä. Siten että vuoro päivin kummallakin olisi ruuanvalmistusvuoro. Näin ollen kummankin ahkio kevenisi joka pysähdyksellä ja vuoropäivin saisi pitää vapaata ruuanlaitosta. Näin ruuanlaittoon jaksaa panostaa vähän enempi, kun se on vaan joka toinen ilta edessä. Otson lähdön jälkeen systeemi meni sekaisin ja jouduin puolittamaan annospussit valmistaessa ja osin laiskuutta jälkiruokaa ei ihan joka ilta viitsinyt tehdä ja silloin, kun teki, sitä tuli tarjottua myös muulle retkikunnalle.  Ruokaa oli arviolta runsaat 4500 kcal päivää kohden, mikä minulle ainakin oli riittävästi. Ruokaa jäi yli, osan ruuasta jaoin muulle retkikunnalle ja missään vaiheessa ei oikeastaan ollut nälkä. Toki laihduin reissussa arviolta ehkä viitisen kiloa, mikä etukäteen oli odotettavissa. Talvireissun energiankulutus on sen verta suurta, että riittävän määrän energiaa syöminen ei ole helppoa ja pidemmällä reissulla täytyisi ehkä pyrkiä vielä kasvattamaan syödyn ruuan energiasisältöä.

Lämpimät ruuat kattoivat noin puolet ruuan energiasisällöstä. Aamiainen (2 henkeä) koostui 200 grammasta puurohiutaleita, joiden sekaan olin laittanut kuivattuja hedelmiä tai marjoja 50 grammaa. Keittovaiheessa lisäsin annokseen vielä puoli desilitraa öljyä ja reilusti maitojauhetta lisäämään ruuan ravitsevuutta. Öljy aamupuurossa toimi ihan loistavasti. Maku parani ja energiasisältö kasvoi huomattavasti, mutta syödessä annos ei tuntunut yhtään tavallista suuremmalta. Lounaspussit olivat valmiita kuiva-ainespusseja, jotka aamulla kaadoin ruokatermariin kuuman veden kanssa ja puolilta päivin oli lounas heti valmiina syötäväksi. Päivällisen olin mitoittanut 350 grammaan kuiva-ainesta (2 hengen annos) ja päivällisen lisäksi illaksi oli vielä järkiruoka-annos, jonka koko vaihteli, mutta keskimäärin se painoi n. 235 grammaa. Lounaat, päivälliset ja jälkiruuat olivat pääsääntöisesti itse kuivatuista aineista tehtyjä ja niiden reseptit olivat peräisin Raija Hentmanin kirjasta: Herkutellen luonnossa sekä Tunturikeittiö-blogista. Reseptejä olin yksinkertaistanut poistamalla niistä kaikki kuivaamattomat ainesosat.

Legieväät kattoivat neljänneksen ruuan energiasisällöstä ja siihen kuului metvurstia, suklaata, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Metvurstia oli kaksi puolen kilon pötkylää, joista iltaisin leikkasin sopivia sentin siivuja syötäväksi tauoilla. Suklaa oli patukoiden muodossa, joiden makuun voisi kyllä toivoa hieman vaihtelua. Pähkinöitä ei reissussa niin tehnyt mieli, joten niitä jäi noin puolet yli. Loppu neljännes energiasta tuli kekseistä, leivästä, korpusta ja niiden päälisistä. Näkkileipää ja korppuja jäi reilusti yli ja leivonnaisia syötin koko retkikunnalle. Toki vastineeksi sain myös munaa ja pekonia.

Ruoka paino g Energia kcal
Aamiaiset 10*250 2500 9250
Lounaat 20*175 3500 12250
Päivälliset 9*350 3150 11025
Jälkiruuat 10*235 2350 8225
Maitojauhe 400 1420
Ruokaöljy 440 3885
Kaakao 532 1995
Tee 175 0
Näkkileipä 5*200 1000 3500
Korppuja 300 1212
Keksejä 5*200 1000 4900
Voi 2*390 780 5788
Juusto 250 + 300 550 2145
Metvursti 2*500 1000 4250
Suklaa 1000 5600
Pähkinöitä 1000 6620
Kuivahedelmiä 1000 3380
Sämpyläaineksia 5*220 1100 3850
Yhteensä 21777 89295

Telttakunta

Telttakunnan yhteiset varusteet liittyivät leiriytymiseen ja ruuanlaittoon. Teltta oli nelikaarinen tunneliteltta. Teltan kaaret olivat teltassa paikallaa taitettuna kahteen osaan, muut liitokset oli teipattu kiinni. Sen sisällä oli yksi koko teltan kokoinen makuualusta ja telttakunnan omat makuualustat, kun se käärittiin isoksi kääröksi ahkion päälle. Maakiiloina käytimme n. 33 senttiä pitkiä itse tehtyjä lumikiiloja. Lumilapio oli välttämätön työkalu leirin pystytyksessä ja erilaisissa lumirakennelmissa. Radiopuhelin oli kätevä telttojen väliseen viestintään. Iltaisin ja aamuisin oli sovittu aika, jolloin olimme yhteydessä toisiimme puhelimen välityksellä.

Keittiö koostui keitinlaatikosta, kahdesta keittimestä, yhdestä 3 litran lämpörivallisesta kattilasta, tavallisesta kattilasarjasta sekä erinäisestä määrästä ruuan valmistusvälineitä. Toisena keittimenä meillä oli MSR simmerlight -keitin, joka on yksi hiljaisimmista ellei hiljaisin bensakeitin. Siitä syystä käytimme sitä lähes yksinomaa leirissä toisen keittimen jäädessä lähinnä varalle tai niihin tilanteisiin, kun piti kahdella keittimellä sulattaa nopeasti lunta. Lämpörivallisten kattiloiden aiheuttamasta häkävaarasta teltassa keitellessä on paljon kirjoiteltu, mutta siitä huolimatta uskalsimme käyttää sitä lumen sulatuksen sen hyvän hyötysuhteen vuoksi. Pyrimme kuitenkin silloin huolehtimaan hyvästä tuuletuksesta ja tarkkailemaan samalla keittimen palamista. Polttoaineena oli pienkonebensaa 1 litra päivää kohden, mistä noin 2/3 kului teltan lämmitykseen ja vain 1/3 lumen sulatukseen ja veden lämmitykseen.

Telttakunta 27093
Teltta Helsport Svea 3 Camp (ilman kiiloja) 1 4636
Makuualusta Koko teltan kokoinen, Omavalmiste 1 1025
Pakkaushihnat  Sea to Summit 2 28
Maakiila Omavalmiste, talvi 20 780
Lumilapio Voile 1 831
Lumiharja 1 160
Keitinlaatikko Omavalmiste (2 keitintä) 1 2200
Keitin MSR XGK 1 321
Keitin MSR Simmerlight 1 199
Polttoainepullo MSR 1 l. 3 588
Pumppu MSR 3 189
Kattila Primus Eta 3l. 1 618
Kattilasarja Primuslitech 1 894
Muffinsivuoat 4 82
Paistinlasta House 1 25
Tratti 1 8
Lämpöhansikkaat 1 104
Bensiiniä (litraa) Pienkonebensa, paikanpäältä 18 13500
Bensakanisteri 3 750
Radiopuhelin Cobra 1 155

Retkikunta

Koko retkikunnan yhteisiä varusteita meillä oli reilut viisi kiloa henkeä kohden. Näiden välineiden painot taulukossa ovat pääsääntöisesti arviota eri lähteiden perusteella eivätkä perustu punnitukseen kuten muiden varusteiden painot, joten painoihin tulee suhtautua hieman viitteellisinä. Yhteisiin varusteihin kuuluivat jääkarhuturvallisuusvälineet, viestintä ja navigointivälineet, jäätikköturvallisuusvälineet sekä erilaiset vara- ja korjausvälineet sekä ensiapulaukku. Näistä jääkarhuturvallisuusvälineitä emme varsinaisesti tarvinneet, vaikka useimpina öinä viritimmekin ansalangat leirin ympärille. Aseitakaan emme käyttäneet kuin kerran ampumaharjoituksissa, mutta ilman niitä emme maaston olisikaan päässeet. Kahden aseen tarpeellisuutta voi tietysti miettiä, mutta ymmärrän kyllä miksi opas halusi pitää toista asetta jatkuvasti omassa käytössään. Myös hajaantuminen kahteen eri ryhmään olisi ollut hieman arveluttavaa ilman toista asetta.

Jäätiköllä emme liikkuneet köysistönä, joten siihen emme jäätikköturvallisuusvälineitä tarvinneet. Kertaalleen laskimme ahkiot jyrkän mäen alas köysien varassa. Sen lisäksi kiivetessämme Perriertoppenin huipulle sekä seuraavan päivän kurukiipeilyssä liikuimme köysistönä. Jääruuvien tarpeellisuus jäi hieman epäselväksi, paljasta jäätä, missä niitä olisi pystynyt käyttämään, ei jäätiköllä ollut. Telttojen kiinnitykseen meren jäällä niitä taas oli liian vähän ja muutenkin ne ehkä olivat turhan painavia otettavaksi mukaan vain sitä käyttötarkoitusta varten. Viestintävälineitä oli mukana enemmän kuin pelkkä turvallisuus olisi edellyttänyt. Retkikunta päivitti blogia päivittäin ja muutakin päivittäistä viestiliikennettä oli niin yleistä kuin henkilökohtaistakin. Kaiken kaikkiaan viestintävälineiden paino jäi kuitenkin alle 0,5 kilon retkikuntalaista kohden, joten aivan valtavista painoista ei ollut kyse. Vaihto- ja varavälineitä emme muistikuvieni mukaan juurikaan tarvinneet. Otson evakuoinnin yhteydessä varabensakanisteri laitettiin lihoiksi, mutta retken loputtua polttoainepulloja tyhjentäessä kertyi kutakuinkin kanisterillinen bensaa.

Retkikunta 32381
Haulikko Remington 870, 12/76 1 3300
Kivääri Marlin 1895,45-70 1 3400
Asepussi 2 1000
Jääkarhuhälyttimet 5 2500
Kiväärin patruunat 20 800
Haulikon patruunat 32 1280
Kynävalopistooli 6 panosta 1 109
Untuvahousut Western Mountaineering Flight Pants 1 428
GPS Garmin eTrex Venture 1 164
GPS Garmin 60-sarjalaiset 2 396
Satelliittipuhelin Iridium 9575 1 266
Satelliittitukiasema Iridium Go 1 295
PLB rescueME 3 342
Älypuhelin Samsung Galaxy S5 neo 1 145
Virtapankki 16000 mAh 2 900
Varaparistoja 250
Köysi Tendon, Master 7,8 mm 60 m. 1 2293
Köysi 9 mm 30 m. 1 1590
Taljasarja Pezl 1 313
Jääruuvi  Irbis Titanium Ice Screw 6 600
Sulkurenkaita 4 280
Nauhalenkit 4 144
Ensiapulaukku 1 3000
Bensiiniä (litraa) Pienkonebensa, paikanpäältä 5 3750
Bensakanisteri 1 250
Varasukset 1 2600
Varasauvat 1 500
Varakaari 1 250
Korjaustarvikkeet 1 1000
Yleistyökalu  Letherman 1 236

 

← Edellinen

Seuraava →

1 Kommentti

  1. Torsti Vuorma

    Morjensta!
    .. Vähän vahinkossa ”eksyin” tänne, kun selasin juttuja keitinlaatikosta..

    .. Mutta hyvä niin; tosi hyvät ja antoisat sivut.. Paljo hyvää vinkkiä vaelluksille, kiitos! 👍

    .. Mukavia reissuja ja retkiä etelleen, kaikille.. 👋
    – Tope –

Vastaa