Lempeä ja valoisa yö: Joensuu-Jukola

Nyt oli jo edessä kahdeksas Jukolani. Odotukset Jukolaan olivat korkealla, olihan järjestävänä seurana viimevuosien yksi suurimmista kotimaisista voittajasuosikeista: Kalevan Rasti. Kisat järjestettiin Pohjois-Karjalassa, mikä tarkoitti sitä, että yön pimeimmät hetket osuisivat suhteelliseen aikaiseen yöhön ja kirkkaalla säällä ei välttämättä aivan pimeää olisikaan. Ilta olikin mitä komein: kirkas ja lämmin kesäyö, joten varsinaisesta yösuunnistuksesta ei tällä kertaa voinut puhua. Koko yön oli mahdollista nähdä maaston piirteitä, myös otsalampun valokiilan ulkopuolelta.

Koko edellisen talven oli treenannut todella kovaa hiihtovaellukselle sauvakävelemällä 35 kilon autonrengas perässäni. Hiihtovaelluksen jälkeen olin lähinnä melonut ja kiipeillyt. Peruskunto oli hyvä ja painokin oli vähän pudonnut, mutta lajinomainen treeni oli jäänyt vähiin. Niinpä olin hieman yllättynyt, kun kisavastaavamme tarjosi minulle kisan selkeästi pisintä ja myös etukäteen vaativinta osuutta juostavakseni, vaikka arvioikin peräti neljä muuta joukkueen suunnistajaa minua nopeammaksi. Osuus tulisi olemaan koko suunnistushistoriani pisin. Kiitin toki kunniasta ja lähdin varsin jännittyneissä tunnelmissa parantamaan viime vuoden ala-arvoista suoritustani. Se toki olisi helppoa, täytyisi vaan tällä kertaa muistaa ottaa kompassi mukaan.

Kalevan Rasti järjestäjän ei tuottanut pettymystä. Järjestäjät olivatkin toteuttaneet hajonnat varsin poikkeuksellisesti. Alkuun mentiin samoilla hajonnoilla 1. ja 3. osuuden kanssa kuten yleensäkin. Pikkasen ennen puoltaväliä 1. osuus lähti omille teilleen ja teki valtavan pitkän rastivälin kisan loppuun, jossa meillä taas oli yhteisiä hajontarasteja 1. osuuden kanssa. Sillä aikaa 2. ja 3. osuus jatkoi omia hajontojaan, kunnes 2. osuus siirtyi pitkähköllä rastivälillä takaisin 1. osuuden hajontapariksi ja 3. osuus taas jatkoi omana putkiosuutenaan vaihtoon. Tämä selittänee sen, miksi 3. osuus oli etukäteen arvioitu muita osuuksia hitaammaksi. Sillä oli huomattavasti enemmän rasteja ja tarkkaa suunnistusta, kuin muilla osuuksilla.

Tässä kuvaukseni kilpailun kulusta:

1: Avausosuus ei joukkueella ollut mennyt ihan odotusten mukaan ja pääsin maastoon jonkun verran myöhemmin, kuin Juhan laatiman aikataulun mukaan olisin voinut odottaa. Alkuviitoitus meni asfalttitietä ja hyvää polkua, joten siinä oli hyvää aikaa laatia suunnitelmaa ensimmäiselle rastivälille, jolla oli mittaa neljännes koko kisan pituudesta. Loppumatka lähtöpisteelle oli vahvistettua polkua voimalinjan alla.

Lähtöpisteeltä ryntäsin metsään viistosti kohti tietä. Suunnistuksesta ei niin tarvinnut välittää, tie tulisi vastaan ennemmin tai myöhemmin. Tärkeintä oli löytää kevyt alusta juosta. Tietä lähdin oikeaan ja selvä letka kohti ensimmäisiä rasteja alkoi muodostua. Juoksin letkan mukana ja käännyin ensimmäisestä risteyksestä oikealle, mutta kukkaan muu ei lähtenytkään mukaan. Vilkaisin nopeasti karttaan, olikin vasta toinen risteys, joten jatkoin muun porukan mukaan, ei merkittävää virhettä. Hetken päästä tultiin oikeaan risteykseen, josta jatkoimme oikeaan.

Pian kännykkämaston jälkeen käännyin muiden mukana omakotitalojen pihojen välistä metsään ja juoksin ryhmän mukana uraa kohti seuraavaa isompaa tietä. Tällä pätkällä ohitseni suhahtaa Göteborgin raitapaita ylhäisessä yksinäisyydessä. Tultuani tielle, jatkoin sitä vasempaan ja paikansin itseni. Viimeisten talojen jälkeen käännyin muiden mukana metsään. Turhan aikaisin, koska ura ja suunnistajat veivät väärälle hajonnalle. Paikansin taas itseni ja paikkasin virheen nopeasti. En usko virheestä tulleen merkittävää tappiota. Parista pikkuriikkisestä virheestä huolimatta pitkä ja nopea rastiväli, kolmanneksi nopeimpani tässä kisassa.

2: Hankalan näköinen rastiväli, jota lähdin menemään varmistellen. Eri hajontojen suunnistajia sinkoili metsässä ympäriinsä. Tiheän näköisen metsän jälkeen hain silmiini kumpareet ja soistuvan lammen ja sen vieressä olleen soistuvan metsän. Ei varsinaista virhettä, mutta varmistelu maksoi noin minuutin ajassa. Kolmanneksi hitain rastivälini suhteessa kärjen vauhtiin.

3: Hyvin menneen hankalan rastivälin jälkeen uskalsin nostaa nopeutta. Tarkalla kompassisuunnalla pääsin suoraan rastille, rinteen suuntaisesti, loivaan alamäkeen. Tämä oli kolmanneksi paras rastivälini sijoituksissa.

4: Helppo rastiväli. Mäki alas tielle ja jatkoin saman tien ojalle. Siltaa pitkin ojan yli ja pieni nousu kumpareelle. Ylämäessä keräsin pikkasen voimia kävellen ja tein reittisuunnitelmaa seuraavalle raskaan näköiselle ja melko ylämäkivoittoiselle rastivälille. Pikkasen noloa, kun päädyin televisiokuvaan löntystellen rastille. Jatkossa täytyisi muistaa juosta reippaasti kaikille tv-rastin näköisille rasteille.

5: Koko rastiväli oli ylämäkeä, nousua 35 metriä ja hieman huonoa juoksualustaakin. Rastiviivan vasemmalla puolella oli pieniä kumpareita, joitten oikealta puolelta säntäsin mäkeen. Aivan huipulla oli pieni notkelma, joka johdatti minut suoraan vastapuolen rinteessä olevalle kivelle. Kärjellä ei tällä rastilla ole ollut edellä menneiden uria apunaan, joten he eivät ole pystyneet pitämään aivan samaa vauhtia kuin muilla rastiväleillä. Pystyin pitämään myös varsin kohtuullista vauhtia ylämäestä huolimatta. Siksi ylsin tällä välillä kolmanneksi nopeimpaan vauhtiin suhteessa kärjen vauhtiin.

6: Suoraan kompassisuunnalla mäen yli seuraavalle rastille. Ei vaikeuksia.

7: Lähdin kiertämään mäen huippua ja tiheätä metsää vasemmalta muiden suunnistajien mukana. Valitettavasti en huomannut rastivälin puolessa välissä pitää korkeuttani ja kääntyä vasempaan vaan jatkoin eri hajonnan juoksijoiden mukana väärälle rastille. Huomasin virheeni ja käännyin ylös omalle hajonnalleni. Puolen minuutin virhe, mutta silti neljänneksi paras sijoitukseni. Tällä rastilla oli siis monet muutkin tehneet virheitä. Siitäkin huolimatta tällä hajonnalla kymmenen joukkuetta ohitti minut, useimmat varmaankin helpomman hajonnan ansiosta.

8: Pienen virheen jälkeen lähdin juoksemaan uraa alamäkeen. Hakkuuaukon reunalla tarkistin rastin sijainnin ja juoksin pientä ylämäkeä sinne. Edellisen välin pieni virhe ja alamäki siivittivät viidenneksi nopeimmaksi rastiväliksi.

9: Rastilta tielle ja sitä ojan yli. Ennen ylämäkeä vasemmalla ja panssariesteen yli rastille. Lyhyt ja helppo väli, neljänneksi nopein rastiväli suhteessa kärjen vauhtiin.

10: Lähden rastilta uraa pitkin suoraan mäkeen, joka onkin varsin jyrkkä. Mäessä piti siirtyä kävelyyn. Ura vei kiven vieressä olevalle väärälle hajonnalle. Tuntuu, etten ollut ihan vielä rastillani saakka, hetken hain rastia kartalta, kunnes hahmotin missä olen ja suuntaan omalle hajonnalleni. Ei mikään iso virhe, mutta noin puoli minuuttia tuli ylimääräistä aikaa, mistä osa voisi kyllä selittyä raskaalla mäellä, jossa jouduin kävelemään. Jälkeenpäin näyttää, ette olisi saattanut kiertää vasemman kautta, jolloin ei olisi tarvinnut nousta yhtä korkealle harjun päälle ja sitten taas uudestaan alas. Ylämäenkin olisi voinut ottaa loivemmin. Kukaan kärkisuunnistajista ei kuitenkaan tehnyt tätä ratkaisua, joten tuskin se ainakaan merkittävästi parempi olisi ollut.

11: Rastilta lähdin vauhdilla hiekkakuopalle, josta tielle ja hetken päästä pienemmällä tielle. Tien lähtiessä nousemaan mäkeen käännyin kiven kohdalta suolle, jota pitkin juoksin rastille.

12: Ylitän suon ensimmäisen osuuden juoksijoiden tekemää uraa kuten muutkin edelläni. Nousen mäkeen ja tajuan uran vievän väärälle rastille. Tältä rastilta ensimmäinen osuus lähtee omille teilleen. Päättelin oman rastini olevan enempi oikealle ja juoksen sinne. Noin puolen minuutin virhe. Sen lisäksi suo oli hidasta juosta, joten neljänneksi hitain rastivälini niin ajassa kuin suhteessa muihinkin.

13: Lähdin juoksemaan rinnettä pitkin ottaen vauhtia edellämenneiden urasta seuraten samalla karttaa. Tunnistin tiheämmän metsän, kuviorajat.  Metsäkoneuran kohdalla käännyin loivasti vasempaan, ylitin harjanteen ja aloin silmillä haravoimaan rastinotkelmaa ja kiveä, kunnes saavuin rastille. Ei helppo väli, mutta vedän sen nappiin.

14: Rastiviivan suuntaisesti juoksin alamäkeen sähkölinjalle. Linjalla ollutta polkua juoksin mäen ohitse, jonka jälkeen päätin kääntyä vasemmalle, koska se reitti näytti paremmalta kuin jatkaa linjaa pitkin tielle. Juoksin nopeasti helppokulkuisen metsän ja hiekkakuopan poikki, jonka toisesta reunasta suoraan rastille. Pienen riskin otin siinä, etten tiennyt kuinka helppo kuopasta olisi päästä ylös, mutta riski tällä kertaa kannatti. Neljänneksi nopein rastivälini ja varsin yllättäen suhteessa kärkeen nopein rastivälini. Kärjen vauhti tällä välillä oli kyllä hämmentävän hidas, mikä johtunee ainakin osin siitä, että kärjellä ei ole ollut aiempien osuuksien uraa alla helpottamassa.

15: Seuraava rastiväli olikin helppoa kangasmetsää. Ensin hiekkakuopan reunaa, sitten mäen syrjää, kunnes tultiin vanhalle sähkölinjalle. Siitä painannetta pitkin edessä olevalle nenälle. Hyvä vauhtinen rastiväli: suhteessa kärjen vauhtiin viidenneksi nopein rastivälini, mutta muutkin ovat menneet tämän lujaa, joten sijoituksissa kuitenkin viidenneksi huonoin rastivälini.

16: Lähdin rastilta liikaa vasempaan. Edessä oli tiheää metsää, mäki ylös, notkelma, toinen mäki ja toinen notkelma. Toisen notkelman pohjalla tajuan olevani rastinotkelmassa, mutta jompaankumpaan suuntaan sivussa. Päättelen rastin olevan oikealla ja haen rastikuopan sieltä. Neljänkymmenen sekunnin virhe ja hitain rastivälini. Vaikea rastiväli kuitenkin muillekin, sillä sijoituksissa ihan kohtuullinen rastiväli.

17: Juoksin montusta ylös polulle, jota pitkin isolle tielle. Siitä sitten nurmikon poikki rastille. Kohtuullisen hidasvauhtinen väli, mutta silti viidenneksi paras sijoitukseni. En oikein ymmärrä miten hitaalla vauhdilla voi tulla hyvä sijoitus, kun itse rastipistekin oli todella helppo. Joka tapauksessa tällä ja edellisellä rastivälillä ohitin virheistäni huolimatta neljä joukkuetta.

18: Jatkoin rastilta kompassisuunnassa pihan läpi metsää. Edellä menneet joukkueet olivat raivanneet tiheikköön kulku-uran, mikä johti kutakuinkin suoraan rastille. Ura helpotti kulkuani huomattavasti, joten tämä oli suhteessa kärjen vauhtiin toiseksi nopein rastivälini.

19: Lähdin rastilta tiheän metsän läpi edellämenneiden uraa. Tiellä tarkistan sijaintini ja jatkaa metsää eteenpäin. Ajauduin pikkasen liikaa oikeaan, mutta kun rinne alkaa jyrkentyä alaspäin paikannan itseni ja käännän suoraan rastille. Rinteessä olevat rastipisteet ovat aina haastavia ja varmaankin siksi tällä välillä paras sijoitukseni.

20: Seuraava rasti oli vain hieman korkeammalla rinteessä, joten lähdin juoksemaan rinteen suuntaisesti kohti rastia tarkkaillen rastipisteen kaltaisia neniä, joiden takana olisi pieni jyrkänne. Hieman ennen rastia tuli vastaan juuri sen kaltainen paikka. Vaikka kohde tuntuikin hieman aikaiselta, kävin sen tarkistamassa. Turhaan, jatkoin sen jälkeen rastille. Parinkymmenen sekunnin virhe ja neljänneksi huonoin sijoitus.

21: Edessä toinen pitkä väli alun jälkeen. Päätin hyödyntää vasemmalta puolelta meneviä teitä ja lopussa metsälinjaa, joka veisi aivan rastiympyrän tuntumaan. Lähdin nousemaan rinnettä kohti tietä, jota juoksin jo ensimmäisellä osuudella. Saavutin tien, jolla juoksin kolmannen osuuden suunnistajia vastaan. Tiet ja metsälinja tarjosivat vaihteeksi helppoa suunnistusta ja saatoin pikkasen lepuuttaa aivojani. Kun metsälinja kääntyi alamäkeen, piti alkaa tarkkailla rastipistettä oikealla. Kun oikealla näytti olevan laajempi tasanne, erkaannuin metsälinjalta aavistuksen etuajassa ja juoksin rastille. Väli meni suhteellisen hyvin, ohitin 16 joukkuetta tällä välillä. Huippujoukkueista suurin osaa näytti menneen minua suorempaa reittiä, mutta ainakin ne muutamat, jotka valitsivat tiekierron, saavuttivat sillä pienen edun.

22: Kahden tunnin suunnistus alkoi jo näkyä ja keskittyminen alkoi herpaantumaan. Edessä oli selvästi radan kaksi vaikeinta rastia. Lähdin rastilta liian jyrkästi alarinteeseen väärää hajontaa kohti, mutta huomasin virheeni jo ennen väärää rastia ja korjasin suunnan paremmaksi. Jatkoin rinteen suuntaisesti. Hieman ennen rastia näin oikealla rastilipun. Se ei vaikuttanut oikealta rastilta, mutten malttanut juosta siitä ohi. Kävin tarkistamassa rastin. Tunnistin rastipaikan ja jatkoin omalle rastilleni. Rastivälillä tuli puolisentoista minuuttia ylimääräistä, josta ehkä noin puolet oli virheitä ja loppu laiskaa juoksua ja turhaa varmistelua. Rastivälillä sijoitukseni oli kisan huonoin ja se oli myös hitain rastivälini suhteessa kärkisuunnistajiin.

23: Lyhyt rastiväli, jonka vedin turhaan varmistellen suoraan kompassisuunnalla. Varmistelu toi puoli minuuttia ylimääräistä aikaa, mutta en tehnyt varsinaista virhettä. Rastiväli oli toiseksi hitain niin ajassa, kuin suhteessa kärkijuoksijoihinkin, sijoituksissa väli oli kolmanneksi hitain.

24: Edessä oli pikainen valinta: kiertäisinkö edessä olevan kielletyn alueen oikealta vai vasemmalta. Oikealla mietitytti runsaat tumman vihreät alueet ja hankalahko rastinotto ilman selviä kiintopisteitä. Vasen reitti oli selkeämpi, mutta hieman pidempi ja enemmän nousumetrejä. Reitin lopussa oli lyhyt tiepätkä, jonka pohjalta tarkka rastinotto olisi helppo. Päätin ottaa vasemman vaihtoehdon. Kielletyn alueen rajalla alkoi käydä aika selväksi, että olin aika yksin reitinvalintani kanssa, mutta oli myöhäistä muuttaa strategiaa.

Kiersin kielletyn alueen ja jatkoin kuviorajaa suoraan kohti rastia. Tiheän metsän kohdalla käännyin pikkasen vasempaan päästäkseni nopeammin tielle. Kun tie alkoi taas nousta, käännyin oikealle ja jatkoin korkeuskäyrää rastille. Ilman edellämenneiden uraa juoksuni on selvästi raskaampaa ja hitaampaa, kuin tuoreella polulla. Pystyin noudattamaan suunnitelmaani kutakuinkin täydellisesti, mutta vauhti vain ei ollut sitä, mitä se olisi ollut kevyemmällä alustalla. Ylämäki ja tiheä metsä ennen lopun tiepätkää vaativat myös oman veronsa. Ei varsinaista virhettä, mutta huono reitinvalinta vie puolitoista minuuttia ylimääräistä aikaa. Rastiväli oli toiseksi huonoin sijoituksissa. Edellisillä kolmella huonolla rastivälillä menetin lähes kaikki, 13 sijaa, mitä olin pystynyt voittamaan niitä edeltäneellä pitkällä välillä.

25: Varsinainen suunnistus alkoi olla jo ohitse, tämä olisi viimeinen oikea rastiväli. Pieni vauhdin lisäys ja kompassilla suoraan rastille. Seurasin kuitenkin tarkasti maaston muotoja, jotten menisi rastista ohi. Tämä väli oli jostain syystä tuottanut vaikeuksia monille, minulle se oli toiseksi paras sijoitukseni.

26: Loppu olikin enää polkujuoksua ja pyrin juoksemaan niin kovaa, kuin vielä pystyin. Oikaisussa olisi saattanut säästää jonkun sekuntin, mutten halunnut ottaa riskiä. Polkua risteykseen ja siitä suoraan rastille. Toiseksi nopeavauhtisin rastivälini.

27: Lisää polkujuoksua ja nostin vielä vähän juoksuvauhtia. Polkujen risteykset oli helppo tunnistaa ja seurata, alikulun jälkeen olisi voinut ehkä pikkasen oikaista metsän kautta, mutta jätin sen väliin. Nopein rastivälini.

Maali: Pikkasen pystyin vielä loppusuoralla nostamaan nopeutta, mutta pitkä loppukiri oli jo vienyt veronsa. Meno ei ollut enää kovin lennokasta, kuten Kurkkukin vaihdossa muistutti. Lähetin hänet jo valostuneeseen metsään. Elämäni pisin suunnistus oli takana.

Aika tyytyväinen voin olla tämän kertaiseen suoritukseeni. Viime vuoden flopin jälkeen pystyin taas suunnistamaan omalla tasollani. Yhtään isoa virhettä en tehnyt ja pieniä puolen minuutin virheitä sattui kuutisen kappaletta, joten virheitä tuli yhteensä noin kolme minuuttia. Paremmilla reitinvalinnoilla ja tiukemmalla suunnistuksella olisin ehkä voinut saada toiset kolme minuuttia pois kokonaisajasta. Niin täydellisen suunnistuksen tekeminen näin pitkällä matkalla on kuitenkin hyvin vaikeaa.

Sijoitukseni osuudellani oli 1199/1521. Ei erityisen hyvä, mutta pitää muistaa, että tänä vuonna 2. osuus oli pisin ja vaativin osuus, joten vastuskin oli kovin mahdollinen. Pystyin parantamaan joukkueemme sijoitusta 23 sijaa, mikä pääosin selittyy hylätyillä ja keskeyttäneillä joukkueilla. Käytännössä pystyin pitämään joukkueemme sijoituksen osuudellani. Aikakertoimeni sain painettua alle kahden (1,95), joka vastannee aika hyvin tämänhetkistä kuntoani ja suunnistusvirettä. Juhan aika-arvion pystyin alittamaan noin kuudella minuutilla, vaikka hajonta-arvonnoissa minulle osui monesti pisin tai hankalin hajonta, joten todellinen reittini pituus oli n. 150 metriä pidempi kuin osuuden nimellispituus. Kilometrivauhdikseni tuli lopulta 10:52.

Valitettavasti joukkueemme osaksi tuli jälleen kerran hylkäys. Kuudennella osuudella sattui harmillinen virhe. Ilman hylkäystä sijoituksemme olisi ollut 877, mitä olisi ollut lähellä vuosikymmenen alkuaikojen hyviä tuloksia. Myös ykkösjoukkueemme osaksi tuli hylkäys. Harmillisia nämä hylkäykset ovat, kun ne pakkaavat syömään kisamotivaatiota.