Marraskuun loppu toi mukanaan ensilumen ja pakkaset Turun seudulle. Kun useimmat lähtivät hiihtämään, niin minä suuntasin kajakilla saaristoon.

Lämpötila oli pakkasella ja lumi pakkaslunta, mutta sitä oli reilusti vähemmän kuin Turussa. Lämmin meri kuivatti ilmaa ja etenkin auringonpuoleisilta rannoilta oli lumi sublimoitunut pois. Säätiedotus lupaili kohtalaista tuulta, joten lähdin hakemaan suojaisia vesiä Nauvon pohjoispuoleisesta saaristosta.

Päivä oli kääntynyt jo yöksi, kun saavuin Nauvon keskustan hiekkarannalle ja saatoin ruveta pakkaamaan kajakkiani. Melontavaatteet olivat kutistuneet kesän aikana ja kajakkikin oli kutistunut kovin ahtaaksi, kun en oikein tahtonut mahtua melomaan hyvässä asennossa. Niinpä meloin varsin lyhyen pätkän pimeässä ennen asettumistani yöpuulle erääseen saareen.

Lähtö Nauvon satamasta sysimustaan yöhön.

Kaminateltta luo lämpöä.

Rantauduin ruovikkoiseen rantaan, missä oli hieman jäätä ja sen seassa yllättäen jäänteitä sinileväkukinnoista. Majoitteenani oli kaminateltta, jota varten olin tuonut pienen säkin kuivia puita. Lisäksi keräsin hieman kuivia maapuun oksia täydentämään riittämätöntä puuvarantoani.  Yöllä oli pakkasta, mutta ei riittävästi jäädyttämään juomavettäni.

Seuraavana päivänä vaihdoin leiriä kauniimpaan saareen kauniimmassa paikassa. Napakkaan vastatuuleen pikkupakkasessa ei huvittanut tehdä pitkää melontaa, joten päivä jäi melko lyhyeksi. Niinpä aikaa jäi kierrellä saaressa tutkimassa ja kuvaamassa sen luontoa ja maisemia. Marraskuun pimeät illat ovat pitkiä, joten tapoin aikaa katsomalle elokuvaa Yle-Areenasta.

Leirisaaren rannassa.

Lumisade.

Tummat pilvet.

Marraskuun meri.

Kaapelin merkki metsässä.

Sunnuntaina sää kirkastui ja tuuli hellitti, joten kävin matkalla toisessa saaressa, jossa olen kerran aiemmin lyhyesti poikennut pitämässä sadetta. Nyt oli paremmin aikaa tutustua saareen, jossa oli hienoja metsiä, vaikka kuvasinkin vain saaren osittain lumen peittämää pohjoisrantaa.

Männikkö ja jokunen kuollut kuusi.

Stora Sådik.

Stora Sådik.

Vietin aikaani ensisijaisesti saarissa, joten lintuhavainnotkin olivat lähinnä talvisen metsän lajeja: puukiipijöitä, hippiäisiä, käpytikkoja, variksia, korppeja, sini- ja talitiaisia. Taivaalla pyörivät merikotkat toivat tuulahduksen merestä. Hylkeet lauloivat aamulla.