Kesän alun Jukolasta on muodostunut jo perinne. Nyt vuorossa oli viides kerta ja Kuopiossa. Viime vuoden lyhyen osuuden jälkeen nyt oli taas edessä paluu jo tutuksi tulleelle kolmososuudelle. Tänä vuonna se vaan ei ollut enää ns. pitkä yö vaan oli selvästi toista osuutta lyhyempi. Eri osuuksien noususummat paljastivat, että hajontakuvioissa oli odotettavissa jotain erikoista. Ensimmäinen ja kolmas osuus olisivat yhtä pitkiä, mutta kolmannella olisi tiedossa huomattavasti enemmän nousuja. Fyysinen kuntoni ei aivan huippu ollut, mutta saatoin silti odottaa parempia tuloksia kuin kahdessa helteessä juostusta katsastuksesta.

Kuvaus kilpailun kulusta rastiväleittäin:

K-piste: Olin jotenkin katsonut väärin edellisen osuuden kokonaispituuden, joten oletin Juhalla olevan reilusti enemmän matkaa viimeisestä leimauksesta vaihtoon. Niinpä kävellessäni verryttelyalueelta puomille näin Juhan jo huutelevan minua. Siispä yhtäkkiä tuli kiire juosta puomille heittää Juhalle verryttelyvaatteet ja ottaa kartta. Kauaa ei Juha onneksi voinut minua olla huudellut, koska ensimmäinen rastiväli näkyy awot-analyysissä kuitenkin hyvänä ja rastivälisijoituksissakin väli on vain hieman keskimääräistä huonompi. Viitoituksen matkan käytin luodakseni yleissilmäyksen reittiin. Varsinaisia tarkempia reittisuunnitelmia en vielä tehnyt.

1: Katsoin kompassista sopivaan suuntaan lähtevän uran. Tie-uran mutkassa otin itseni tarkasti kartalle ja lähdin mäkeen kiertäen edessä olevat jyrkänteet vasemmalta. Mäen otin kävellen reipasta vauhtia säästääkseni voimia. Mäen päällä tuli vastaan muita suunnistajia etsien tätä tai jotain muuta rastia. Otin kiinni metsän kuviorajasta ja pienistä jyrkänteistä ja menin niiden välistä helposti rastille. Ensimmäistä kertaa Jukoloissani sain puhtaan suorituksen ensimmäiselle rastille!

2: Lyhyt ja melko helppo väli. Juoksin uraa pitkin mäen yli ja notkelmaan siitä edelleen jyrkänteiden vasemmalta puolelta ylös seuraavan mäkeen. Rasti oli helposti löydettävissä heti huipputasanteen jälkeen rinteessä.

3: Rinnettä oli helppo päästellä alamäkeen suon laitaan kielletyn alueen rajalle. Kielletty alue oikealta ohi. Edellä joku paino uraa suoraan mäkeä ylös. Itse valitsin kevyemmän ja mielestäni helpomman reitin oikealta hyvää juoksupohjaa kiertäen. Mäen alla aukean ja tiheikön läpi jatkoin uraa pitkin. Ennen rastia oli tiheää metsää, joka peitti näkyvyyttä. Hieman odotin rastin tulevan aiemmin vastaan, mutta jatkoin kuitenkin uraa luottavaisena rastille.  Ensimmäinen väliaikarasti, johon mennessä olin jo ohittanut 40 joukkuetta. (Luvusta olen poistanut keskeyttäneet ja hylätyt joukkueet)

4: Ensimmäinen pitkä väli, jossa kokemattomuuteni reitinvalinnoissa tuli näkyviin. Lähdin juoksemaan pellon yli uraa, joka kirsi kielletyn alueen oikealta puolelta ympäri. Tiellä tuli olo, että paras reitti olisi mennyt kielletyn alueen vasemmalta puolelta, joten lähdin korjaamaan suuntaani tietä pitkin. Hakkuun vasemmasta laidasta lähti lupaavan näköinen ura, jota lähdin seuraamaan. Se veikin venlojen rastille ja hetken päästä olin keskellä vihreätä ilman mitään oikeaan suuntaan vievää uraa. Ei auttanut kuin puskea suunnalla ryteikön läpi kohti tietä. Tietenkin vauhti tippui, koska helpottavaa uraa ei ollut alla. Mäen notkelmassa seurasin hetken lupaavaa uraa, mutta kun sekään ei vienyt oikeaan suuntaan, erkaannuin siitä ja osuin tiehen lähellä risteystä. Jatkoin tietä kääntöpaikalle ja siitä uraa ryteikön läpi hakkuuaukealle ja siitä rinnettä kevyesti nostaen notkelmaan, joka suoraan vei rastille. Loppu meni hyvin ja oli helppo seurata kartalta missä kohtaa notkelmaa etenin. Huolimatta huonosta reitinvalinnasta rastivälisijani oli kuitenkin vain hieman keskitason alapuolella, awot-analyysin mukaan vauhti oli hyvä ja matkalla ohitin kymmenen joukkuetta.

5: Rastilta lähti selvä ura ylös mäkeen, jota seurasin. Kun mielestäni sopiva matka rinnettä oli juostu aloin tarkkailla rastia ja selvästi uran oikealla puolella huomasin rastin, jonka tarkastin ja se oli oma rastini.

6: Tämä väli meni melko löysällä suunnistuksella: uraa ensin pieneen mäkeen ja sen jälkeen mäkeä alas. Karttaa en paljon vilkuillut ja ura vei suoraan rastille. Awot-analyysin ja kilometriajan mukaan nopein rastivälini, mutta rastivälisijoitus oli vain keskinkertainen. Sekä tällä, että edellisellä välillä olin ohittanut kaksi joukkuetta molemmilla.

7: Etukäteen arvioiden vaikein rastiväli, jonka tiedostin jo lähteissäni rastivälille. Rasti rinteessä ilman yksiselitteisiä kiintopisteitä. Maasto oli myös hieman peitteistä, joten maiseman muodon yksityiskohdat eivät näkyneet kauas. Oli selvää, että välisi olisi hajontarasti, joten mäki olisi täynnä myös vääriä uria. Otin tarkan kompassisuunnan, jonka perustella otin uran, jota lähdin seuraamaan.  Rinteessä vastaan tuli muiden hajontojen suunnistajia etsimässä omansa ja kyselemässä koodeja. Vastaan tuli pieni aukea ja tiheämpää metsää, jonka uskoin olevan juuri ennen rastia olevat. Tiputin alas, mutta rastia ei sieltä löytynyt. Tarkistin alhaalla olleen kumpareen toisen puolen, mutta sieltäkään ei rastia löytynyt. Lähdin seuraamaan ohitseni mennyttä suunnistajaa, jonka johdattamana löysin rastilleni. Näin jälkeenpäin kannattava strategia olisi ollut mennä korkeuskäyrää hakkuun nurkalle ja siitä kompassilla suoraan alas. Lähes mitätön kierto, mutta huomattavasti helpompi rastipisteen otto. Myös toimiva etäisyyden arviointi kuten askelparin käyttö olisi voinut pelastaa tämän rastivälin. Virhettä tuli parin minuutin verran ja awot-analyysin mukaan ainut varsinainen pummi, rastivälisijoitus toiseksi huonoin.

8: Kompassilla lähdin rinteeseen tarkkaillen oikealla olevan hakkuun kulmaa etäisyyden arviointiin. Hieman ennen rastia huomasin metsälinjan, jota ei ollut piirretty karttaan tähän kohtaan, mutta olisi pitänyt olla tunnistettavissa sen jatkeiden perusteella. En huomannut hakkuun kulmaa oikealla, joten rasti tuli vastaan hieman yllättäen, mutta onneksi huomasin sen.

9: Karttaan merkitsemätöntä metsälinjaa lähti vahva ura juomarastille, jota lähdin seuraamaan. Suon jälkeen rastia ei hieman yllättäen näkynytkään. Edeltäni suunnistajia suuntasi vasemmalla ja lähdin sen enempää miettimättä heidän peräänsä ja löysin rastille. Vasta myöhemmin tajusin, missä metsälinja oli ollut. Huolimatta 7 rastin pummista olin tälle väliaikarastille pystynyt nostamaan 11 sijaa edelliseltä väliaikarastilta.

10: Taas edessä oli vaikeampi rastiväli, joka selvästikin on hajontaväli. Lähdin kompassilla tarkkaan oikeaan suuntaan ja sain matkalla hyvin kiinni avokalliosta, muutamista kivistä ja metsälinjoista juuri ennen rastia. Menin ensin väärille kiville rastiympyrässä, mutta sieltä hieman vasemmalle oikealle kivelle. Metsässä tuli vastaan väärälle hajonnalle menneitä suunnistajia.

11: Rastivälin alussa saatoin luukuttaa täysillä hakkuuaukeaa kohti, jossa sijainti olisi helppo varmentaa. Hakkuun jälkeen varmistin sijaintini tiellä ja suuntasin mäkeen. Mäen jälkeen oli harvaa metsää, jossa ollut loiva mäki oli helppo tunnistaa ja sen huipun kautta oli helppo suunnata rastikumpareelle. Hyvin mennyt rastiväli: Awot-analyysin mukaan toiseksi paras ja rastivälisijoituksessakin neljänneksi paras.

12: Jatkoin harjanteen korkeinta kohtaa, kunnes edessä olivat jyrkänteet, joiden välistä tulin alas. Sen jälkeen heti vasemmalla olikin jo rastijyrkänne.

13: Lyhyt ja helppo väli vihreiden välistä jyrkännettä ylös ja alas ja kohta oltiinkin jo rastilla. Ehkä hieman yllättäen paras rastivälisijoitukseni.

14: Melko selväpiirteinen väli suoraan kompassisuunnalla. Rasti heti loivan mäen vastarinteessä.

15: Valitsin edellä olevaa mäkeä oikealta kiertävän reitin. Edelläni juoksi muutama suunnistaja, joiden kanssa olin ollut useammallakin rastilla. Välin puolessa välissä oli selviä kiintopisteitä, joten en alkuun seurannut hirveän tarkkaan sijaintiani. Ura ja edellä olevat suunnistajat nousivat pienen jyrkänteen kohdalla ylös mäkeen. Itse vilkaisin karttaa ja totesin järkevämmäksi kiertää edessä oleva mäki kampajyrkänteineen paljon heikompaa ja pienempää uraa oikealta. Hetken päästä n. 50 metriä takaani kuului kiroilua ja sadattelua. Nousin rastimäkeen ja pienen notkelman jälkeen aloin katseella hakea rastia joka pian avautui eteeni. Puolitoista tuntia suunnitusta alkoi olla takana ja kisa tuntui väsymyksenä jaloissa. Awot-analyysin mukaan tässä vaiheessa vauhtini alkoi hiipua. Rastivälisijoituksissa väli oli kuitenkin hieman keskitasoa parempi, ilmeisestikin hyvän reitinvalinnan ansiosta.

16: Seuraava rasti näytti olevan melko helpossa paikassa rinteen juurella, joten lähdin juoksemaan rinnettä alas suurin piirtein oikeaan suuntaan. Esteet pyrin kiertämään oikealta, koska siitä suunnasta rastinotto olisi helpompaa. Päästyäni mäestä alas juoksin mäen juurta kohti rastia, kunnes se oli kohdalla. Aivan täysillä en väsyneillä jaloilla uskaltanut louhikkoisessa mäessä juosta. Väsymyksestä huolimatta olin tällä ja edellisellä rastivälillä ohittanut 12 joukkuetta.

17: Varsin helppo rastiväli: loivaa mäkeä alas pellonkulmalla ollutta yleisörastia. Tällä kohden sijoitukseni viestissä oli parhaimmillaan, ennen maalia jouduin antamaan periksi seitsemälle joukkueelle.

18: Heti rastivälin alussa oli jyrkkä mäki, jonka pahimmat jyrkänteet päätin kiertää vasemmalta. Mäen päällä oli selvä ura vihreän metsän reunaa suoraan rastille. Voimien täydellinen hiipuminen tässä mäessä näkyi huonoimpana rastivälisijoituksena.

19: Lähdin kuviorajaa seuraavaa uraa kohtaan, missä sähkölinja kohtasi mäen kulman. Matkalla upposin polviani myöten edellisten juoksijoiden pehmentämään suohon. Mäki ylös ja kompassilla kohti rastia. Mäellä törmäsin johonkin toiseen rastiin, joka selvästikään ei ollut oma, mutta pakko oli käydä kuitenkin koodi tsekkaamassa. Raskas oli tämäkin mäki nousta.

20: Edessä olevan tiheikön ja kampajyrkänteen päätin kiertää itsestään selvästi oikealta. Varsinaista uraa en edessäni nähnyt, mutta pidin strategiaani silti oikeana. Mäkeen nousin heti jyrkänteen vasemmasta reunasta. Mäen päällä valitsin liikaa oikealle vievän uran ja jouduin väärälle rastille. Arvelin olevani liikaa oikealla, joten käänsin 90 astetta vasempaan ja päädyin rastiltani lähtevälle uralle, jota juoksin takaisin rastilleni. Toinen pummini, arviolta noin minutti.

21: Tätä väliä en varsinaisesti suunnistanut. Juoksin vain oikeaan suuntaan menevää uraa alas rinnettä suoraan rastille. Hieman yllättäen toiseksi paras rastivälisijoitukseni.

22: Tätäkään väliä en juuri suunnistanut. Lähdin rastilta oikeaan suuntaan menevää uraa, jonka oletin melkoisella varmuudella tulevan lopulta rasti pellolle, josta rasti olisi helppo löytää. En oikeastaan edes tiedä, mistä välin suunnistin. Jossain vaiheessa olin melko märälläkin suolla ja hyppelin yli ojien. Pellolla en muista hypänneeni ojan yli vasemmalle, joten oletan tulleeni pellolle ojan vasemmalle puolelle. No pelto oli täynnä rastille vieviä uria.

23: Katsoin pellolla kompassiin valitakseni oikeaan suuntaan menevän uran. Ura johtikin jollekin toiselle rastille, mutta suunta oli hyvä joten jatkoin siitä samaan suuntaan. Hieman ennen rastiympyrää oli pieni notkelma, jossa ei ollut merkkiäkään mistään urasta. Sanoin kuitenkin vieressäni olleelle suunnistajalle uskovani rastin olevan aivan edessämme mäellä, mistä se hetken päästä eteemme ilmestyikin. Ilmeisesti pääjoukot olivat tulleet rastille alhaalta kiertäen. Uran puutteesta ja ylämäestä johtuen yksi hitaammista väleistäni, vaikka suunnistuksessa ei vikaa ollutkaan.

24: Jyrkänteet alas mistä pääsi ja täysillä kohti kisakeskusta. Viimeinen rasti oli hieman hämy niin kuin monet muutkin suunnistajat olivat saaneet todeta. Rasti oli merkitty karttaan selvästi metsän puolelle. Rastilippu olikin siinä, mutta leimasimet viitoituksen aloittavan sillan toisella puolella. Niinpä otin muutaman askeleen toista rastia kohti, kunnes huomasin sen olevan selvästi eri paikassa. Kävin tarkistamassa pelolla olevien leimasimien koodit ja ne olivatkin omani.

Maali: Maaliviitoitus oli lyhyt joten jaksoin ottaa jonkinmoisen loppukirinkin.

Kaiken kaikkiaan voin mielestäni olla tyytyväinen suoritukseeni. Suunnistus oli hieman löysää, huoletonta. Kuitenkin tein vain kaksi pummia ja yhden huonon reitinvalinnan. Suunnistamalla en ajastani yli viittä minuuttia olisi saanut pois. Tarkemmalla suunnistuksella ne olisivat tietenkin olleet vältettävissä, mutta kokonaisuutena tarkempi suunnistus olisi helposti tuonut tuon viisi minuuttia lisää aikaan hitaampana etenemisenä. Viimeinen puolitunti oli melkoista tuskien taivalta, mutta silti vain seitsemän joukkuetta ohitti minut tuolla matkalla. Kokonaisuutena ohitin osuudellani 96 joukkuetta ja kun siihen lisätään 15 edeltämme keskeyttänyttä ja hylättyä joukkuetta, pystyin osuudellani nostamaan joukkuettamme 111 sijaa, mikä on oma ennätykseni. Etukäteen olin ilmoittanut olevani paremmassa kunnossa, kuin mitä katsastusten perusteella saattoi olettaa. Tämä toteutui, koska ainoana joukkueestamme pystyin alittamaan minulle arvioidun ajan reilulla viidellä minuutilla.

Omaksi toiveekseni olin asettanut kolmosta pidemmän ja pimeämmän kakkososuuden, minkä seuran hallitsevana yösuunnistusmestarina olisin ansainnut. Tämä kisa kuitenkin osoitti, että kuntoni ei siihen ehkä olisi ollut riittävä ja on tunnustettava, että Juha kyllä selvitti sen osuuden selvästi paremmin, kuin mihin minä olisin pystynyt. Kolmas osuus oli selvästikin taas kerran oikea osuus minulle.

Joukkueemme sai vihdoin taas tuloksen kahden peräkkäisen hylkäyksen jälkeen. Lopullisen sijoituksen ollessa 972, oma sijoitukseni osuudellani oli 918, joten pikkaisen keskimääräistä parempaan joukkueessamme pystyin. Tästä on hyvä parantaa ensi vuoden ’kotikisoihin’.