Pian Jukolan viestin jälkeen lähdimme vanhemman tyttäreni Allin ja Pippuri-koiran kanssa Lappiin kymmeneksi päiväksi vaeltamaan. Vaelluskohteeksi valikoitui Hammastunturin erämaa-alue, jossa olin pari vuotta aiemmin ollut seikkailukasvatuksen erikoistumisopintojen yhteydessä. Säät olivat varsin vaihtelevat ja kylmät. Joka päivä satoi jotain vettä kiinteämpää taivaalta. Valokuvaukselle tämä tiesi paljon pilvistä säätä, mutta silloin kun aurinko pilkisti oli tarjolla upeita pilvimaisemia. Muuten alueen maisemat vaihtelivat Metsälapin harvoista männiköistä ja kuusirajan kuusikoista puuttomaan avotunturiin. Oman vivahteensa maisemiin toi Kultalan kulttuurimaisemat ja Ivalojoki kauniine kanjoneineen.

Paksuja pilviä Harripään rinteellä

Paljakkaa Harripään huipulta

Pieni suo Kulmakurun yläpäässä

Pieni puro nimettömän kurun pohjalla lähellä Hirvas-Niilan Aitavaaraa

Hirvas-Niilan Aitavaaran männikköä

Yksinäinen pilvi

Ivalojoen Kultalan ranta

Ivalojoen Kultala

Päärakennuksen sisänäkymä

Ivalojoen kanjoni Kultalassa

Ilta-aurinko osuu Ivalojokeen

Harvaa kuusimetsää metsärajan tuntumassa

Yksinäinen kuusi lähellä Hammastunturia

Lähestyviä sadepilviä Haukkapään rinteeltä

Hammastunturin tasaista lakea

Harvaa mäntymetsää Hammastunturin juurelta

Lumisadepilviä Nuovakkapään huipulta

Lumisadepilvet ovat väistyneet Tolospään huipulta